Syöpäsanasto M - R

MRI. Röntgentutkimukseen verrattavissa oleva tutkimusmenetelmä, jossa tutkittavasta elimestä muodostetaan tietokoneen avulla kuva magneettikenttämuutosten perusteella.

 

Eräs sidekudoksen pahanlaatuinen kasvain (sarkooma).

 

Limakalvon imukudoksesta (esimerkiksi mahassa) alkanut lymfooma. MALT = mucosa-associated lymphoma tissue.

 

Rintasyöpä.

 

Rintojen röntgentutkimus, jonka tavoitteena on selvittää rinnanrakennetta ja etsiä alkuvaiheen rintasyöpää. Mammografiaa käytetään erilaisten normaalista poikkeavien rintalöydösten tutkimiseen (kliininen mammografia) ja rintasyövän varhaisvaiheiden etsimiseen oireettomista naisista (seulontamammografia).

 

Sädehoitomenetelmä, jossa hoito kohdistetaan tietyllä tavalla vartalon yläosan imusolmukealueisiin.

 

Eräs lymfoomatyyppi.

 

Katso Merkkiaine.

 

Rinnan poisto.

 

Rinnan hyvin yleinen sairaalloinen tila, joka aiheutuu hormonaalisista tekijöistä ja joka ilmenee rinnan eriasteisena kyhmyisyytenä. Se ei ole kasvaintauti, eikä siihen yleensä liity suurentunutta rintasyöpävaaraa. Osa mastopatiamuutoksista näkyy mammografiassa.

 

Välikarsina. Keuhkojen välissä oleva tila.

 

Medullaarinen karsinooma

1. Eräs rintasyövän muoto.

2. Kilpirauhasen harvinainen pahanlaatuinen periytyvä kasvain.

 

Eräs aivokasvaintyyppi.

 

Tummasyöpä, tummasolusyöpä. Ihon pintakudoksen tai silmän väri- ja suonikalvon melaniinia (ruskeaa väriainetta) tuottavan solukon pahanlaatuinen kasvain. Ihomelanoomat luokitellaan kasvainkudoksen mikroskooppisen rakenteen perusteella eri tyyppeihin, joista yleisimmät ovat nodulaarinen melanooma, pinnallisesti leviävä (superficially spreading) melanonma ja lentigo malignasta alkava melanooma.

 

Veren esiintyminen ulosteessa. Meleena on paksu- ja peräsuolensyövän tärkeä oire.

 

Aivokalvokasvain. Tavallisesti meningeooma on mikroskooppitutkimuksen mukaan hyvänlaatuinen, mutta se voi sijaintinsa vuoksi aiheuttaa vakavia ongelmia.

 

Ryhmä periytyviä tiloja, joille on ominaista hyvän- ja pahanlaatuisten kasvainten esiintyminen umpirauhasissa. MEN = multippeli endokriininen neoplasia.

 

Eräs harvinainen ihosyöpätyyppi.

 

Kasvainkudoksesta vereen erittyvä aine, jonka löytyminen tai jonka pitoisuuden suureneminen ajan myötä viittaa syövän olemassaoloon tai uusiutumiseen.

 

Kehononteloita (keuhkopussia, sydänpussia ja vatsakalvononteloa) verhoava yhden solukerroksen paksuinen solukko. Sen pahanlaatuinen kasvain on mesoteliooma.

 

Keuhkopussia, sydänpussia ja vatsakalvononteloa verhoavasta ohuesta solukerroksesta alkunsa saanut harvinainen kasvain, useimmiten pahanlaatuinen. Suuri osa mesotelioomista on asbestialtistuksen aiheuttamia.

 

Kudoksen muuttuminen toiseksi, sijainti paikalle epätyypilliseksi kudokseksi, esimerkiksi keuhkoputken lieriöepiteelin muuttuminen tulehduksen tai muun syyn takia kerrostuneeksi levyepiteeliksi.

 

Katso Etäpesäke.

 

Mammografiakuvassa todettavat pienet kalkkiutumajyväset maitorauhasessa. Ne voivat olla merkki rintasyövästä.

 

Solunjakautuminen. Mikroskooppitutkimuksessa kasvainsolujen jakautumistiheyttä ja mitoosivaiheessa olevien solujen rakennetta käytetään hyväksi, kun tehdään päätelmiä kasvaimen hyvän- tai pahanlaatuisuudesta.

 

Katso Paraproteinemia.

 

Katso Rypäleraskaus.

 

Vasta-aineet, joita tuotetaan laboratoriossa tietynlaisten perimältään yhdenmukaisten solujen (solukloonin) viljelmissä. Monoklonaalisilla vasta-aineilla on merkitystä kokeellisessa syöpätutkimuksessa ja enenevässä määrin myös tautien diagnostiikassa ja hoidossa.

 

Katso Kuolleisuus.

 

Magnetic resonance imaging. Katso Magneettikuvaus.

 

Eräs sylkirauhassyövän tyyppi.

 

Limakalvo. Ruoansulatuskanavan, hengitysteiden ja virtsateiden sisäpintaa verhoava kudoskerros, jonka pinnalla on epiteeli ja sen alla sidekudosta, sileää lihasta ja rauhasia. Syövät (karsinoomat) saavat usein alkunsa limakalvon pintasolukosta.

 

Karsinooma, jossa on mikroskooppitutkimuksen mukaan limaa sisältäviä kasvainsoluja.

 

Monipesäkkeinen. Kasvain on multifokaalinen, kun se esiintyy tietyssä elimessä monena erillisenä saarekkeena eikä – niin kuin tavallisesti– yhtenä laajenevana muodostumana.

 

Katso Myelooma.

 

Karsinoomatyyppi, jossa esiintyy mikrokooppitutkimuksessa havaittavaa limaa kasvainsoluissa tai niiden ulkopuolella (vertaa Karsinooma).

 

Solun perimän (DNA:n, geenin) rakennemuutos, joka voi johtaa solun kuolemaan. Jos muuttunut geeni siirtyy solun jakautuessa tytärsoluihin, syntyy solukko, jossa on tuon muuttuneen geenin aiheuttama solun rakenteen tai toiminnan muutos. Syövän katsotaan kehittyvän eri syistä syntyneiden mutaatioiden seurauksena.

 

Aine, joka aiheuttaa mutaatioita (katso Mutaatio).

 

Mutaatioita aiheuttava (katso Mutaatio).

 

Ihon harvinainen kasvaintauti, joka ilmenee useina kyhmymäisinä muodostumina. Mycosis fungoideson luonteeltaan lymfooma eli imukudossyöpä.

 

Monimuotoinen ryhmä luuytimen sairauksia, joille on alkuvaiheessa ominaista luuytimessä muodostuvien verisolujen vähyys, mutta joilla on taipumus muuttua myöhemmin akuutiksi leukemiaksi.

 

Sairaus, jossa luuytimen verta muodostava solukko ensin lisääntyy mutta korvautuu myöhemmin sidekudoksella. Myelofibroosi voi muuttua vuosien kuluttua leukemiaksi.

 

Katso Leukemia.

 

Luuydinsyöpä, jonka alkusolukkona ovat plasmasolut ja joka yleensä esiintyy iäkkäillä ihmisillä.

 

Lihaskudoksen hyvänlaatuinen kasvain.

 

Lihaskudoksen pahanlaatuinen kasvain.

 

 

Nenänielu.

 

Röntgenkuvaus ilman varjoainetta. Tavallisimmat natiivikuvat otetaan rintakehän elimistä (thoraxröntgen) ja luista.

 

Pahoinvointi.

 

Pigmenttiluomi, syntymämerkki. Ihon väriainetta tuottavan solukon hyvänlaatuinen kasvain, joka harvoin muuttuu pahanlaatuiseksi kasvaimeksi, melanoomaksi.

 

Lasten pahanlaatuinen munuaiskasvain, Wilmsin tuumori.

 

Kuolio. Solukuolemien seurauksena syntynyt paikallinen kuollut kudoskohta. Syöpäkudoksessa on usein kuolioalueita, varsinkin säde- ja lääkehoidon seurauksena.

 

Alkuhoito. Ennen syövän paikallishoitoa (leikkausta tai sädehoitoa) annettava lääkehoito, jonka tavoitteena on pienentää kasvainta ja parantaa leikkauksen ja sädehoidon tuloksia. Samalla saadaan tietoa annettujen lääkkeiden tehosta.

 

Kasvain. Neoplasma malignum on pahanlaatuinen kasvain eli syöpä.

 

Paksuneulabiopsia. Kudosnäytteen ottaminen ontolla neulalla mikroskooppitutkimusta varten esimerkiksi maksasta, munuaisesta tai eturauhasesta (vertaa Ohutneulabiopsia).

 

Lasten hermokudoskasvain, joka saa alkunsa ns. sympaattisen hermoston soluista. Neuroblastooma voi sijaita esimerkiksi lisämunuaisessa tai vatsaontelon takatilassa.

 

Ryhmä neuroendokriinisestä solukosta alkaneita kasvaimia, joista valtaosa sijaitsee mahasuolikanavassa ja kolmannes umpilisäkkeessä. Tähän ryhmään kuuluvia kasvaimia ovat mm. gastrinooma, insulinooma, merkelinsolukarsinooma ja pahanlaatuisuusasteeltaan vaihtelevat suolen karsinoidituumorit.

 

Periytyvä tauti, jolle ovat ominaisia ihon hyvänlaatuiset hermotukikudoskasvaimet (neurofibroomat). Jokin näistä voi muuttua pahanlaatuiseksi sarkoomaksi. Neurofibromatooseja on kaksi päätyyppiä (NF1 ja NF2). NF1:n toinen nimi on von Recklinghausenin tauti.

 

Hermotukikudoksen hyvänlaatuinen kasvain.

 

Hermotukikudoksen pahanlaatuinen kasvain.

 

Katso Non-Hodgkin-lymfooma.

 

Katso Melanooma.

 

NHL. Pahanlaatuisten imukudoskasvainten eli lymfoomien ryhmä, johon kuuluvat muut lymfoomat kuin Hodgkinin lymfooma. Non-Hodgkin-lymfoomia esiintyy imusolmukkeiden lisäksi myös muissa elimissä (mm. nielussa, mahassa, suolessa, ihossa ja aivoissa).

 

 

Ruumiinavaus. Patologin tekemän lääketieteellisen ruumiinavauksen tarkoituksena on selvittää vainajan taudit ja kuolemansyy.

 

Tukos, ahtauma. Putkimaisen elimen (ruokatorven, suolen, virtsanjohtimen, sappitiehyen jne.) ontelon kaventuma tai tukkeuma, jonka aiheuttajana voi olla moni sairaalloinen tila, mm. syöpä. Sädehoidon seurauksena voi kehittyä arpikudoksen aiheuttama obstruktio.

 

Katso Apoptoosi.

 

ONB. Menetelmä, jossa imetään ohuella ontolla neulalla ja ruiskulla tutkittavasta kohteesta soluja mikroskooppitutkimusta varten. Kyseessä on sytologinen eli solututkimus, jota käytetään mm. rinnan, kilpirauhasen, eturauhasen ja maksan kasvainta epäiltäessä (vertaa Neulabiopsia).

 

Syndrooma. Tila, jota luonnehtivat potilaalla samanaikaisesti esiintyvät oireet ja löydökset ja joka esiintyy eri potilailla jokseenkin samanlaisena.

 

Katso Levyepiteelikarsinooma.

 

Eräs aivokasvaintyyppi.

 

Katso Syöpägeeni.

 

Syöpätautien erikoislääkäri, jonka toimialaan kuuluvat syövän sädehoito ja lääkehoito.

 

Lääketieteen ala, joka käsittää syöpätautien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen, suppeammassa mielessä syövän sädehoidon ja lääkehoidon.

 

Hyvänlaatuinen kasvain mm. munuaisessa. Se koostuu onkosyyttisoluista.

 

Munasarjan poisto.

 

Leikkaus.

 

Kiveksen poisto.

 

Luun jättisolutuumori (katso Jättisolutuumori).

 

Luusolukon pahanlaatuinen kasvain, yleisin luusyövän muoto.

 

Kaasumainen aine, eräs hapen kemiallinen muoto. Otsonin määrä korkealla ilmakehässä on viime vuosina monilla alueilla maapallolla pienentynyt, mikä lisää ultraviolettisäteilyä maapallon pinnalla. Otsonikadon on arveltu suurentavan tulevaisuudessa todennäköisyyttä sairastua ihosyöpään.

 

Munasarja.

 

 

Patologisanatominen diagnoosi. Kudosnäytteen mikroskooppitutkimuksen perusteella patologi tiivistää havaintonsa muutaman sanan mittaiseksi kudosopilliseksi diagnoosiksi, PAD:ksi. Suomessa on tapana ilmaista PAD latinaksi.

 

1. Nänninpihan ihossa sekä peräaukon seudun ja naisen ulkoisten sukuelinten ihossa ja limakalvossa esiintyvä ihottuman tapainen muutos, joka etenkin rinnassa yleensä liittyy syvemmällä jo olevaan syöpään.

2. Suomessa harvinainen luusairaus, jossa vaara sairastua luusyöpään on suurentunut.

 

Erilaistumisaste, gradus. Mikroskooppitutkimukseen perustuva patologin näkemys kasvainkudoksen erilaistumisasteesta. Kasvaimen pahanlaatuisuusastetta käytetään hyväksi päätettäessä syövän hoidosta ja arvioitaessa potilaan ennustetta. Huonosti erilaistuneiden kasvainten ennuste on yleensä keskimääräistä huonompi, kun taas hyvin erilaistuneisiin kasvaimiin liittyy keskimääräistä parempi ennuste.

 

Kudosnäytteen ottaminen ontolla neulalla mikroskooppitutkimusta varten, neulabiopsia. Paksuneulabiopsiaa käytetään esimerkiksi eturauhasen syövän toteamiseen (vertaa Ohutneulabiopsia).

 

Oireita lievittävä, oireenmukainen (mutta ei parantava) hoito. Syövänleikkaus- tai sädehoito on palliatiivista, jos kasvainkudosta ei saada kokonaan poistetuksi tai tuhotuksi. Syövän palliatiivisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi erilaiset ohitusleikkaukset suolensisällön kulun helpottamiseksi, kivun poistamiseen tähtäävä hoito sekä etäpesäkkeiden sädehoito.

 

Haima.

 

Kohdunkaulan kanavasta, kohdunsuusta ja emättimen pohjukasta irrotettujen solujen mikroskooppitutkimus, jossa arvioidaan naisen hormonitilannetta ja etsitään kohdunkaulan syöpään tai sen esiasteisiin viittaavia solumuutoksia. Nimitys Papa tulee menetelmän kehittäjästä, G. N. Papanicolaousta.

 

Monessa elimessä esiintyvä karsinoomatyyppi, jossa esiintyy mikroskooppitutkimuksessa havaittavia pieniä tupsumaisia muodostumia (katso Karsinooma).

 

Hyvänlaatuinen kasvain, jolle ovat ominaisia tupsumaiset rakenteet. Papilloomia tavataan mm. ihossa, kurkunpäässä ja virtsarakossa.

 

Katso HPV-infektio.

 

Kasvaimen aiheuttama oire, joka johtuu kasvainsolukon erittämästä hormonista tai muusta aineesta. Monet paraneoplastiset oireet viittaavat pikemminkin umpirauhasen sairauteen kuin kasvaintautiin. Paraneoplastisia oireita aiheuttavat etenkin pienisoluinen keuhkokarsinooma ja monet sarkoomat.

 

Esimerkiksi multippelissa myeloomassa ja Waldenströmin makroglobulinemiassa esiintyvä löydös, jossa veressä on yhden immunoglobuliinityypin vahva ylimäärä (ns. M-komponentti).

 

Ruoansulatuskanavan ulkopuolinen. Esimerkiksi suoneen annettava ravitsemus tai hoito on parenteraalista.

 

Erikoislääkäri, joka tutkii ja tulkitsee mikroskoopin avulla kudosmuutoksia koepaloista ja leikkauksessa poistetuista elimistä. Patologin tehtäviin kuuluvat myös solunäytteiden tutkiminen ja lääketieteellisten ruumiinavausten tekeminen.

 

Lääketieteen ala, joka selvittää tautien syntyä, luonnetta ja kehitystä lähinnä solujen, kudosten ja elinten rakennepoikkeavuuksien kannalta.

 

1. Munuaisallas.

2. Lantio.

 

Siitin.

 

Leikkauksen aikainen (esimerkiksi sädehoito).

 

Pseudomyxoma peritonei. Vatsakalvonontelossa esiintyvä hyytelömäinen limakasvain, jonka taustalla on usein umpilisäkkeen tai munasarjan limakarsinooma.

 

Vatsakalvo, joka verhoaa peritoneaalionteloa eli vatsakalvononteloa.

 

Geenivirheistä johtuvia periytyviä tiloja, joihin liittyy suurentunut vaara sairastua syöpään. Periytyviä syöpäalttiuksia ovat mm. periytyvä nonpolypoottinen suolistosyöpä (katso HNPCC), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (katsoFAP), Peutz–Jeghersin oireyhtymä, periytyvä alttius sairastua rinta- ja munasarjasyöpään (katso BRCA1,BRCA2), MEN-oireyhtymä, Li–Fraumenin oireyhtymä ja retinoblastooma.

 

Positroniemissiotomografia. Ionisoivaan säteilyyn perustuva kuvantamismenetelmä, jota käytetään muun muassa syövän diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. PET-TT tarkoittaa PET-tutkimuksen ja tietokonetomografian yhdistämistä (vertaa Tietokonetomografia).

 

Periytyvä tila, jossa todetaan runsaasti määrätyyppisiä polyyppeja paksu- ja peräsuolessa.

 

Nielu.

 

Rinnan sidekudoksesta alkaneita kasvaimia, joista etenkin kookkaat voivat käyttäytyä pahanlaatuisen kasvaimen tavoin.

 

Pienisolusyöpä. Eräs keuhkosyövän (ja joidenkin muiden elinten syöpien) muoto. Kasvain päätellään pienisolukarsinoomaksi mikroskooppitutkimuksessa.

 

Jääleiketutkimus. Nopeasti jäädytetystä kudosnäytteestä leikkauksen aikana tehtävä mikroskooppitutkimus, jonka tuloksen perusteella päätetään, miten leikkausta jatketaan.

 

Prostatic intraepithelial neoplasia. Mikroskooppitutkimuksessa todettava eturauhasen kudosmuutos (atypia). Lieväasteinen PIN on hyvänlaatuinen löydös, vahva-asteista PIN-muutosta pidetään syövän esiasteena.

 

Aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen eli käpylisäkkeen kasvain.

 

Katso Melanooma.

 

In situ -karsinooma, carcinoma in situ. Esimerkiksi kohdunkaulan tai ihon pinnallinen syöpä, jossa kasvainsoluja on vain epiteelin sisällä mutta ei alla olevassa kudoksessa.

 

Plasmasoluista koostuva yleensä hyvänlaatuinen kasvain, jonka pahanlaatuinen muoto on multippeli myelooma.

 

Kasvainkudoksen solujen ja tumien koon ja muodon suuri vaihtelu, joka on yksi pahanlaatuisuuden merkki.

 

Katso Sekatuumori.

 

Keuhkopussi, joka verhoaa pleuraonteloa eli keuhkopussinonteloa.

 

Primaarinen neuroektodermaalinen tuumori. Eräs aivokasvaintyyppi.

 

Keuhkon poisto.

 

Pahanlaatuinen veritauti, jossa punasoluja syntyy luuytimessä liikaa.

 

Polyyppien runsas esiintyminen etenkin paksu- ja peräsuolessa. Suuri osa suoliston polypooseista on periytyviä.

 

Onteloelimen (mahan, suolen, virtsarakon jne.) sisäpinnasta onteloon työntyvä sormimainen, usein kapealla kannalla seinämään kiinnittynyt muodostuma, joka voi olla kasvain (useimmiten hyvänlaatuinen) tai tulehduksen aiheuttama. Polyyppeja on myös ihossa. Polyypin luonne selviää mikroskooppitutkimuksessa.

 

Leikkauksen jälkeinen (hoito, kipu, lääkitys jne.).

 

1. Osittainen hoitovaste, partial response. Kasvain pienenee hoidon ansiosta (katso Hoitovaste).

2. Progesteronireseptori (katso Hormonireseptori).

 

Prekanseroosi, syöpää edeltävä. Premaligni tila on syövän esiaste eli kudosmuutos, jolla on taipumus muuttua pahanlaatuiseksi.

 

Ennen leikkausta tapahtuva (hoito, lääkitys, tutkimus jne.).

 

Vallitsevuus. Määrä hetkellä elossa olevien, tiettyä tautia sairastavien luku suhteutettuna väestön määrään. Käsitettä käytetään epidemiologisessa tutkimustyössä.

 

Ehkäisy, ennaltaehkäisy. Syövän ensisijainen preventio (primaarinen preventio) tarkoittaa syövän syiden poistamista tai niille altistumisen vähentämistä (esimerkiksi keuhkosyövän ehkäisy vaikuttamalla tupakointiin ja keuhkopussin syövän ehkäisy poistamalla asbestialtistus). Preventiolla tarkoitetaan myös syövän esivaiheiden toteamista tavoitteena varsinaisen syövän synnyn estyminen sekä syövän varhaistoteamista, jotta mahdollisimman moni potilas paranisi (esimerkiksi mammografiatutkimukset alkuvaiheen rintasyöpien löytämiseksi).

 

Se potilaan kasvain, joka syntyi ensimmäisenä ja jonka seurauksena voi myöhemmin kehittyä etäpesäkkeitä (sekundaarikasvaimia) muihin elimiin. Potilaalle voi ilmaantua kaksi tai useampia toisistaan riippumattomia primaarikasvaimia (esimerkiksi rintasyöpä ja ihosyöpä).

 

Katso Ennuste.

 

Peräsuolen (etenkin sen loppuosan) tähystys (katso Tähystys).

 

Aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain, jonka solukko erittää prolaktiinihormonia.

 

Eturauhanen.

 

PSA. Seerumin PSA-tason määritystä käytetään eturauhasen syövän diagnostiikassa ja potilaiden seurannassa (syövän merkkiaineena).Vuonna 2009 julkaistu eurooppalainen tutkimus osoitti, että seerumin PSA-pitoisuuden mittaamiseen perustuva seulonta ja siihen liittyvät jatkotutkimukset sekä löytyneiden eturauhasen syöpien hoito pienentävät kuolleisuutta eturauhasen syöpään. Tällainen tutkimustulos on edellytys laajamittaisen seulonta-ohjelman aloittamiselle. Seulonnassa todetaan kuitenkin myös sellaisia syöpiä, joita ei tarvitsisi aktiivisesti hoitaa.

 

Eturauhasen poisto.

 

Esisyöpägeeni. Normaalin solungeeni, joka voi muuttua syöpää aiheuttavaksi syöpägeeniksi.

 

Katso Prostataspesifinen antigeeni.

 

Katso Peritoneaalinen pseudomyksooma.

 

 

Poikkijuovaisen lihaskudoksen pahanlaatuinen kasvain.

 

Hoitoa kuvaava käsite. Leikkaus tai sädehoito on radikaalinen, jos kasvain poistetaan tai tuhotaan kokonaan (kuratiivinen eli parantava hoito). Sana voi tarkoittaa myös tavanomaista laajempaa leikkausta. Sana on vakiintunut tarkoittamaan määrätavalla tehtyä leikkausta (operatio radicalis).

 

Kilpirauhasen syövän hoitoon käytetty sädehoitomenetelmä, jossa potilas juo radioaktiivista jodia sisältävää nestettä. Jodi hakeutuu kilpirauhaseen, jossa se tuhoaa kasvainkudosta.

 

Radioaktiivisia tai radioaktiivisiksi tehtyjä alkuaineita, joita käytetään syövän hoidossa niiden lähettämän syöpäsoluja tuhoavan ionisoivansäteilyn takia.

 

Kasvaimen ominaisuus: radioresistenttiin kasvaimeen sädehoito tehoaa huonosti. Vastakohta on sädeherkkä kasvain, johon sädehoito tehoaa hyvin.

 

Radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperän uraanin hajotessa. Radon hajoaa myös itse radioaktiivisiksi aineiksi, joille altistuminen voi suurentaa keuhkosyövän vaaraa. Tämän takia asuntoilman sallitulle radonpitoisuudelle on säädetty yläraja.

 

Korjaus, ennallistaminen. Esimerkiksi rintaleikkauksessa tai sen jälkeen voidaan tehdä rekonstruktio- eli korjausleikkaus, jossa rinnan muotoja koko pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle vastakkaista tervettä rintaa.

 

Peräsuolen tähystys (katso Tähystys).

 

Peräsuoli.

 

Taudin uusiutuminen.

 

Potilaan tilan koheneminen ja taudin aiheuttamien oireiden ja löydösten lievittyminen. Remissio on usein tilapäinen, mutta voi jäädä pysyväksi (vertaa Hoitovaste).

 

Leikkaus, jossa elimen osa poistetaan (keuhkoresektio, maharesektio jne.).

 

Katso Hormonireseptori.

 

Uusiutuma. Kasvaimen uusiutuminen onnistuneen ensihoidon jälkeen.

 

1. Lääkkeen hoitovaikutuksen puuttuminen, esimerkiksi tietyn solunsalpaajan tehottomuus tietyn syövän hoidossa.

2. Sormitunnustelussa esimerkiksi vatsaontelossa havaittava epänormaali muodostuma, joka voi olla kasvain.

 

Pienten lasten harvinainen pahanlaatuinen silmäkasvain, joka voi olla periytyvä.

 

Munasarjan ja kiveksen kasvaintyyppi, joka erittää alfafetoproteiinia (AFP:tä). AFP:n pitoisuuden määritystä seerumista käytetään merkkiaineena ruskuaispussikasvainten diagnostiikassa ja potilaiden seurannassa.

 

Mola hydatidosa. Alkuraskaudessa esiintyvä tilanne, jossa todetaan istukasta muodostuneita rakkuloita ja alkio puuttuu. Joskus rypäleraskaus johtaa istukkasyövän syntyyn.