Virtsarakon syöpä
Virtsarakon syöpä on Suomessa miesten neljänneksi ja naisten kahdeksanneksi yleisin syöpä. Suomessa todetaan vuosittain noin 800 uutta rakkosyöpätapausta, joista 600 miehiltä ja 200 naisilta. Kolme neljäsosaa potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua. Tautiin kuolee vuosittain noin 230 potilasta. | NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: Virtsarakko ja muut virtsaelimet |
Virtsarakko on pussimainen elin, joka muodostuu sidekudoksesta, limakalvosta ja sileästä lihaksesta. Virtsan muodostuksessa munuaisilla on tärkeä tehtävä. Virtsa tulee rakkoon virtsanjohtimia pitkin. Virtsarakon tehtävä on varastoida virtsaa väliaikaisesti, ja virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin. Virtsateillä tarkoitetaan munuaisaltaita, virtsanjohtimia, virtsarakkoa ja virtsaputkea. Virtsateitä verhoaa välimuotoinen epiteelikerros eli uroteeli. Uroteelin syövistä 95 prosenttia sijaitsee virtsarakossa. Munuaisaltaan, virtsanjohtimen ja virtsaputken syövät ovat harvinaisia.
Suurin osa virtsarakon syövistä on pinnallisia ja rajoittuu limakalvoon. Virtsarakon syöpä voi kuitenkin myös levitä virtsarakon seinämään ja kasvattaa etäpesäkkeitä esimerkiksi maksaan, keuhkoihin tai luustoon.
Aiheuttajat
Tupakointi aiheuttaa suurimman osan virtsarakon syövistä. Se suurentaa virtsarakon syövän riskin noin nelinkertaiseksi.
Virtsarakon syövän vähäisempiä riskitekijöitä ovat altistuminen väriteollisuuden aniliiniväreille tai kumi- ja öljyteollisuuden aineille. Niiden merkitys on kuitenkin Suomessa nykyisin hyvin pieni. Perinnölliset tekijät eivät vaikuta merkittävästi virtsarakon syövän esiintymiseen.
Oireet
Virtsarakossa olevassa syöpäkasvaimessa on usein paljon verisuonia, ja kasvaimesta saattaa vuotaa reilusti verta. Tämän takia veren ilmestyminen virtsaan on tavallisin virtsarakon syövän ensioire, ja sitä esiintyy noin 85 prosentilla potilaista. Verta ei kuitenkaan välttämättä tule virtsan mukana joka kerta.
Verivirtsaisuus eli hematuria voi olla makroskooppista, jolloin veri näkyy paljain silmin, tai mikroskooppista, jolloin se nähdään vain mikroskoopilla. Veren esiintyminen
virtsassa ei aina johdu rakkosyövästä. Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden naisten mikroskooppinen verivirtsaisuus ei juuri koskaan johdu rakkosyövästä. Samanikäisillä miehilläkin se on erittäin harvinaista. Sen sijaan yli 60-vuotiaiden mikroskooppisen verivirtsaisuuden syynä on joka viidennessä tapauksessa virtsarakon syöpä.
Joskus kasvain estää virtsan virtaamisen munuaisista virtsarakkoon, mikä tuntuu kipuna munuaisten kohdalla. Jos kasvain tukkii virtsaputken, virtsaaminen vaikeutuu huomattavasti. Muita virtsarakon syövän oireita voivat olla erilaiset rakon ärsytysoireet, virtsaamisen pakon tunne ja tihentynyt virtsaamisen tarve.
Tutkimukset
Jos epäillään virtsarakon syöpää, ensimmäiseksi tehdään yleensä erilaisia laboratoriotutkimuksia, joista tärkeimmät ovat kreatiniini, virtsakoe (U-Eryt, U-Leuk), virtsan bakteeriviljely ja virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimuksen pahanlaatuinen löydös viittaa varmasti virtsarakon syöpään. Hyvänlaatuinen tulos ei kokonaan sulje pois syövän mahdollisuutta.
Seuraavaksi tehdään virtsateiden ultraäänitutkimus. Sen avulla näkyvät rakossa olevat isot kasvaimet ja munuaisten muutokset. Alkuvaiheen tutkimuksiin kuuluu tavallisesti myös munuaisten varjoainetutkimus eli urografia. Sen avulla varmistetaan, ettei ylemmissä virtsateissä ole kasvaimia eikä tukoksia. Näiden tutkimusten lisäksi lääkäri tutkii virtsarakon aina myös tähystämällä.
Virtsarakon tähystys eli kystoskopia on tärkein virtsarakon syövän toteamiseksi tehtävä tutkimus. Tähystys tehdään urologisella poliklinikalla. Potilasta ei nukuteta, vaan tähystys tehdään paikallispuudutuksessa geelimäisellä aineella. Jos tutkimuksessa löytyy rakkokasvaimia, jatkotutkimukset tehdään leikkaussalissa.
Virtsarakkosyövän hoitoa ja levinneisyyttä selvittävät tutkimukset tehdään leikkaussalissa ja potilas nukutetaan toimenpiteen ajaksi. Toimenpiteeseen kuuluu virtsaputken kautta tehtävä tähystysleikkaus eli rakon höyläys (TURB). Leikkauksessa lääkäri ottaa kudosnäytteen ja poistaa syöpäkudosta, jota tutkimalla saadaan lisää tietoa kasvaimesta. Useimmiten pelkkä höyläysleikkaus riittää pinnallisen kasvaimen hoidoksi. Jos löydös jää epäselväksi, höyläys tehdään uudelleen yhden–puolentoista kuukauden kuluttua.
Ennen höyläysleikkausta potilaalle tehdään yleensä vartalon tietokonetomografia eli kerroskuvaus (CT/TT-tutkimus), jos syövän epäillään tunkeutuneen lihakseen.
Tietoa, tukea ja neuvoja virtsarakon syöpään liittyen
- Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia.
Yhteystiedot ja päivystysajat >> - Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä.
Yhteystiedot >> - Virtsarakon syöpää sairastaville potilaille on luotu oma verkosto, jossa he voivat tutustua toisiinsa ja saada ajanmukaista tietoa sairaudestaan. Suomen Syöpäpotilaat koordinoi verkostoa. Lisää tietoa verkostosta>>
Päivitetty 15.1.2008
