Sarkoomat

Sarkooma on tukikudossyövän yleisnimitys. Se on tukikudoksesta peräisin olevien kudosten pahanlaatuinen kasvain. Tukikudoksia ovat luu, rusto, sidekudos, rasvakudos, verisuonet ja lihaskudos. Suomessa todetaan vuosittain noin 200 uutta pehmytkudossarkoomaa, noin 40–50 luusarkoomaa ja noin 30 kohtusarkoomaa.

Sarkoomiin kuuluu suuri joukko erilaisia ja harvinaisia kasvaimia, joiden nimet viittaavat usein sairauden lähtökudokseen. Sarkoomia esiintyy kaikkialla kehossa. Tavallisimmin ne sijaitsevat pehmytkudoksissa, ihossa, kohdunrungossa, hermostossa, mahalaukussa ja luussa. Sarkooma voi esiintyä kaiken ikäisillä.

Suomalaislapsilta löytyy vuosittain kymmenkunta sarkoomaa, joista noin puolet on luusarkoomia ja puolet pehmytkudossarkoomia. Luusarkoomista osteosarkoomaa ja Ewingin sarkoomaa esiintyy erityisesti lapsilla ja nuorilla. Lasten tavallisin sarkooma onkin osteosarkooma. Lasten tavallisin pehmytkudossarkooma on rabdomyosarkooma, jota esiintyy aikuisilla hyvin harvoin.

Sarkooman aiheuttajat

Sarkoomien syistä ja aiheuttajista tiedetään varsin vähän.

Ionisoiva säteily ja esimerkiksi sädehoito suurentavat sarkooman riskiä. Annetun sädehoidon jälkeen hoidetulle alueelle voi ilmaantua sarkooma, mutta se on erittäin harvinaista. Kaposin sarkooman tiedetään liittyvän HIV-infektioon ja aidsiin.

Sarkooman perinnöllisyys

Tietyt perinnölliset oireyhtymät, kuten Li–Fraumenin oireyhtymä, retinoblastooma ja neurofibromatoosi, altistavat pehmytkudossarkoomien synnylle. Li–Fraumenin oireyhtymä ja retinoblastooma suurentavat myös luusarkoomaan sairastumisen riskiä, samoin kuin luuston multippeli hereditäärinen eksostoosi (MHE).

Syöpäjärjestöjen periytyvyysneuvonta >>

Lue lisää

Pehmytkudossarkooma >>
Luusarkooma >>

Tietoa, tukea ja neuvoja sarkoomaan liittyen

  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta.
    Yhteystiedot ja päivystysajat >>

 

Lähteet

Tarkkanen M, Blomqvist C, Böhling T, Tukiainen K. Pehmytkudossarkoomat. Kirjassa: Joensuu H, Roberts PJ, Kellokumpu-Lehtinen P-L, Jyrkkiö S, Kouri M, Teppo L, toim. Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013, s. 678–88.

Lindholm P, Kivioja A. Luusarkooma. Kirjassa: Joensuu H, Roberts PJ, Kellokumpu-Lehtinen P-L, Jyrkkiö S, Kouri M, Teppo L, toim. Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013, s. 690–700.

Artikkelin on tarkistanut dosentti, erikoislääkäri Maija Tarkkanen.


Päivitetty 23.4.2015