Melanooma

Melanooma eli tummasolusyöpä saa alkunsa ihon väriainetta (melaniinia) tuottavista soluista, joita kutsutaan melanosyyteiksi. Melanooma on aikuisten syöpäsairaus. Siihen sairastuu vuosittain yli 1 300 suomalaista.

NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: Ihomelanooma>>

 

Iho suojaa ihmisen ruumista lämpöä, valoa, tulehduksia ja vammoja vastaan. Se muodostuu kahdesta kerroksesta: epidermiksestä (pintakerros) ja dermiksestä (sisempi kerros eli verinahka). Melanosyytit, joista melanooma saa alkunsa, sijaitsevat ihon pintakerroksessa.

Melanooma on vakavampi sairaus kuin ihon tavallisemmat syövät, tyvisolusyöpä ja levyepiteelisyöpä. Melanooma on parhaiten hoidettavissa, jos se löydetään varhain.

Syvemmälle ehtinyt melanooma lähettää kuitenkin helposti etäpesäkkeitä veren tai imuteiden välityksellä muualle elimistöön. Imukudosta on elimistössä runsaasti. Imusolmukkeet ovat pieniä herneen tai pavun kokoisia rakenteita, joita esiintyy erityisesti taipeissa, kaulassa ja vatsaontelossa. Ne tuottavat ja varastoivat soluja, jotka taistelevat tulehduksia vastaan. Melanooman tavalliset etäpesäkepaikat ovat iho, imusolmukkeet, keuhkot, maksa, aivot ja luusto.

Pinnallisesta melanoomasta paranevat lähes kaikki, imusolmukkeihin levinneistä noin puolet, mutta jos sairauden toteamishetkellä on jo etäpesäkkeitä ei pysyvää paranemista saavuteta.

Oireet

Noin 30 % melanoomista saa alkunsa olemassa olevasta luomesta. Yleisempää on, että melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena aiemmin terveelle iholle.

Luomea kannattaa käydä näyttämässä lääkärille, jos se kasvaa, muuttuu epätarkkarajaiseksi tai tummemmaksi, punertavan tai sinertävän sävyiseksi tai mustaksi. Myös kovalta, turvonneelta, aralta tai kutisevalta tuntuva luomi on syytä tarkistuttaa. Samaten haavautuvat, visvaa tai verta vuotavat luomet pitää tarkistuttaa. Satelliittien eli ihoetäpesäkkeiden ilmestyminen luomen ympärille on merkki melanoomasta.

Miehillä melanooma on yleisin vartalon alueella, naisilla käsivarsissa, säärissä ja vartalossa.

Melanooma voi esiintyä myös kynnen alla tai kynsivallissa, jolloin sitä voi olla vaikea tunnistaa. Vaikeasti todettava voi olla myös harvinainen pigmenttiä sisältämätön melanooma, joka muistuttaa mitä tahansa ihokasvainta. Melanoomaa tavataan myös limakalvoissa ja silmässä.

Tietoa pahanlaatuisista luomista >>

Uusia hyvänlaatuisia luomia ilmaantuu ihmiselle kuitenkin normaalistikin iän karttuessa, usein runsaastikin.

Tutkimukset

Lääkäri tutkii ihon tarkasti ja poistaa epäilyttävän luomen tai ihokohdan. Se tutkitaan mikroskoopissa, jolloin selviää, onko näytteessä syöpäkudosta.

Jos melanooma todetaan hyvin pinnallisena (alle 1 mm:n paksuisena), sairauden leviämisvaara on lähes olematon, ja lisäselvityksinä riittävät keuhkojen röntgenkuvaus ja verikokeet.

Jos kasvain on suurempi, tehdään enemmän lisätutkimuksia taudin laajuuden selvittämiseksi. Tavallisesti tehdään tietokonetomografia- eli kerroskuvaus. Se on röntgentutkimus, jossa potilaasta piirtyy tarkkoja poikkileikkauskuvia näyttöruudulle. Potilas makaa paikallaan tutkimuspöydällä. Tutkimus on kivuton.

Voidaan ottaa myös tavallinen röntgenkuva keuhkoista tai tehdä imusolmukkeiden ja maksan ultraääni- eli kaikututkimus. Jälkimmäisessä liikutetaan kaikuluotainanturia vatsan päällä ja saadaan tietoa ylävatsan tilasta.

Tutkimukset ovat tärkeitä, koska hoito valitaan sairauden levinneisyyden ja potilaan yleiskunnon perusteella.

Lisää tietoa melanoomasta tällä sivustolla:

Tietoa, tukea ja neuvoja melanoomaan liittyen