Maksasyöpä

Maksasyöpä on Suomessa melko harvinainen. Vuosittain löydetään runsaat 400 (496 vuonna 2009) uutta maksasyöpää, joista suurin osa miehiltä. Miesten maksasyöpä on kaksi kertaa yleisempi kuin naisten.

NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: maksasyöpä

 

Monet syöpätaudit leviävät herkästi maksaan, ja joka kolmannelta levinnyttä syöpää sairastavalta syöpäpotilaalta löytyy etäpesäke maksasta. Vain joka kymmenes maksassa oleva syöpäkasvain on peräisin maksasta. Tärkein varsinainen maksasyöpä on hepatosellulaarinen karsinooma, jota kutsutaan myös maksasolusyöväksi. Hepatosellulaarinen karsinooma yleistyy iän myötä, ja tavallisimmin sitä esiintyy noin 70-vuotiailla.

Lasten yleisin maksasyöpä on hepatoblastooma. Hepatoblastoomia esiintyy Suomessa keskimäärin yksi vuodessa.
Tässä kirjoituksessa maksasyövällä tarkoitetaan hepatosellulaarista karsinoomaa eli maksasolusyöpää.
 
Aiheuttajat
Maksasyöpä syntyy harvoin terveeseen maksaan.
Maksakirroosi ja muut maksasairaudet aiheuttavat suurimman osan maksasyövistä. Näin siis maksakirroosia aiheuttavat tekijät aiheuttavat myös maksasyöpää. Maailmalla maksasyövän tavallisin syy on B-hepatiittiviruksen aiheuttama krooninen maksatulehdus. Afrikan ja Aasian maissa B- ja C-hepatiitti ovat yleisiä, minkä seurauksena myös maksakirroosi ja maksasyöpä ovat tavallisia. Länsimaissa tavallisin kirroosin syy on runsas alkoholin käyttö. Maksakirroosin taustalla voi olla myös alkoholin käytöstä riippumattomia harvinaisia maksasairauksia.
Hemokromatoosi on rauta-aineenvaihdunnan häiriö, jonka seurauksena maksaan, haimaan ja muihin elimiin varastoituu liian paljon rautaa. Se aiheuttaa maksakirroosia ja maksasyöpää. Hoitamaton hemokromatoosi suurentaa maksasyövän riskin noin 200-kertaiseksi. Maksasyövän riski on kuitenkin olematon, jos tauti hoidetaan ennen kuin maksakirroosi on kehittynyt.
Diabetes, korkea ikä ja tupakointi suurentavat hieman maksasyövän riskiä.
 
Oireet
Useimmat maksasyöpää sairastavista ovat pitkään oireettomia. Usein oireita syntyy vasta silloin, kun kasvain leviää maksakapselin läpi tai lähielimiin.
Maksasyövän tyypillisiä oireita ovat ylävatsassa oleva kipu, ruokahaluttomuus, täyttymisen tunne ja pahoinvointi. Pidemmälle edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa laihtumista, kuumeilua jakeltaisuutta. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä bilirubiinia.
Maksasyövän oireisiin voi kuulua myös kutinaa, joka johtuu veren sappihappopitoisuuden muutoksista. Maksan toiminnan heikentyminen johtaa usein tilanteeseen, jossa vastaontelon sisään kertyy nestettä. Runsas vatsaontelon neste suurentaa vatsan ympärysmittaa ja se voi tuntua kiristävältä ja jopa kivuliaalta. Yleensä oireet pahenevat melko nopeasti.
 
Tutkimukset
Jos epäillään maksasyöpää, ensimmäisiä tutkimuksia ovat yleensä maksan toimintakokeet ja verikokeet. Verikokeissa näkyy melkein aina muutoksia, jos tutkittavalla on maksasyöpä. Maksasyöpä voi erittää verenkiertoon alfafetoproteiinia (AFP), jonka pitoisuus määritetään verikokeella.
Maksasta saadaan tarkkoja kuvia tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella. Niissä kasvain näkyy useimmiten selvästi. Tietokonetomografian avulla nähdään, onko kasvain levinnyt ympäristöön ja verisuoniin. Joskus on vaikea päätellä, johtuvatko maksan ulkonäön muutokset maksakirroosista vai alkavasta maksasyövästä.
Kuvantamistutkimuksen yhteydessä otetaan näyte kasvaimesta. Näytteen perusteella varmistuu, onko kyseessä maksasyöpä vai ei.

Tietoa, tukea ja neuvoja maksasyöpään liittyen

  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia.
    Yhteystiedot ja päivystysajat >>
  • Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä.
    Yhteystiedot >>


Päivitetty 6.7.2011