Mahasyöpä

Mahasyöpä on yleinen tauti, joka syntyy mahanlaukun kudoksen terveiden ja hyvänlaatuisten solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Suomessa todetaan vuosittain lähes 1000 uutta tapausta. Mahasyövän on todettu Suomessa kuitenkin vähenevän ajan kuluessa.

NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: Maha

 

Mahalaukku on J-kirjaimen muotoinen elin, joka sijaitsee vatsaontelon yläosassa. Ravinto kulkee suusta ruokatorven kautta mahaan. Ruoansulatus ja ruoan imeytyminen elimistössä käytettäväksi energiaksi alkavat mahalaukussa. Ravinto "sulaa" mahalaukussa osittain ja päätyy ohutsuolen kautta lopulta paksusuoleen, jossa jäljelle jäänyt kuona-aine muuttuu ulosteeksi.

Oireet ja vaaratekijät

Mahasyöpä saattaa olla pitkään oireeton. Ruoansulatushäiriöt, lievät vatsakivut, vatsan turvotus ruokailun jälkeen, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus ovat tavallisia mahasyövän oireita. Nämä oireet ovat yleisiä myös hyvänlaatuisissa mahalaukun sairauksissa, kuten mahakatarrin ja mahahaavan yhteydessä. Jos mahasyöpä on ehtinyt pidemmälle, potilas laihtuu, hänellä on väsymystä ja ruokahaluttomuutta, ylävatsakipua, nielemisvaivoja ja joskus verioksennuksia.

Pernisioosi anemiassa eli B12-vitamiinin imeytymishäiriössä mahalaukun limakalvo surkastuu (sitä kutsutaan atrofiseksi gastriitiksi) ja limakalvolle syntyy usein varrellisia hyvänlaatuisia limakalvokasvaimia eli polyyppeja. Tämä on mahalaukun syövälle altistava tila. Atrofinen gastriitti ja mahalaukun polyypit yleensä sekä helikobakteerin aiheuttama mahatulehdus aiheuttavat syövälle altistavia limakalvomuutoksia. Mahahaavaan ja tynkämahaan (mahalaukkuun, josta osa on poistettu) liittyy suurentunut syöpävaara. Ménétrier´n tauti on sairaus, jossa mahan limakalvo on tulehtunut ja sen solujen kasvu häiriintynyt. Nämä muutokset altistavat mahasyövälle.

Korkea ikä, joidenkin vitamiinien puute ja suolatut ja savustetut ruuat lisäävät niin ikään mahasyöpävaaraa.

Tutkimukset

Jos potilaalla epäillään mahasyöpää, tehdään tavallisesti mahalaukun tähystys, jossa käytetään ohutta, valaistua ja taipuisaa putkea eli gastroskooppia. Gastroskooppi viedään suun ja nielun kautta mahaan. Tarvittaessa nielu puudutetaan ja annetaan muutakin esilääkitystä, jotta potilas voisi rentoutua tutkimuksen aikana. Mahaa voidaan tutkia myös röntgenkuvauksella, jota ennen potilaalle juotetaan varjoainetta. Tämän avulla saadaan kuva mahalaukun limakalvosta. Röntgenkuvaus ei kuitenkaan ole luotettava paljastamaan mahasyöpää, ja tärkein tutkimus onkin nykyään tähystys.

Jos kudos näyttää tähystyksessä normaalista poikkeavalta, lääkäri ottaa siitä pienen näytepalan tutkimusta varten (biopsia). Kudospala tutkitaan mikroskoopissa, ja jos syöpäkudosta löytyy, kartoitetaan jatkotutkimuksilla taudin levinneisyys. Mahalaukun syöpä pyrkii leviämään ympäröiviin kudoksiin (haima, pallea, maksan alapinta, vatsanpeitteet ja imusolmukkeet) tai verenkierron mukana maksaan, keuhkoihin ja luustoon.

Kasvaimen levinneisyys kartoitetaan vatsan alueen kaiku- eli ultraäänitutkimuksella ja vatsan alueen tietokonetomografialla eli kerroskuvauksella. Mahalaukkua ja sen ympäristöä voidaan tutkia myös ns. endoskooppisella kaikututkimuksella, jossa tähystimeen liitetty ultraäänianturi antaa tietoa mahdollisen syöpäkasvaimen levinneisyydestä. Keuhkojen alue tutkitaan keuhkojen kerroskuvauksella tai tavallisella röntgenkuvalla. Nämä tutkimukset ovat kivuttomia. Kaikututkimuksessa lääkäri kuljettaa kaikuluotainanturia vatsan päällä ja syntyvä kaiku antaa kuvan vatsaontelon tilasta. Kerroskuvaus on vieläkin tarkempi. Siinä potilas makaa paikoillaan, ja röntgenlaiteen ja tietokoneen avulla kehosta piirtyy poikkileikkauksia näyttöruudulle.

Verikokeilla tarkistetaan hemoglobiini ja muu verenkuva sekä maksan toiminta.

Kudostyyppi

Mahalaukun syövän kudostyyppi määritetään mikroskooppisella tutkimuksella. Lähes kaikki, 95%, ovat rauhaskudoksesta lähtöisin olevia adenokarsinoomia. Loput ovat lähtöisin imukudoksesta eli lymfoomia tai harvinaisia syöpiä, kuten karsinoidikasvaimia tai GIST-kasvaimia.

Adenokarsinoomat jaetaan intestinaalisiin, diffuuseihin ja luokittelemattomiin. Nämä eroavat jonkin verran käyttäytymiseltään. Intestinaalista mahasyöpää sairastavan potilaan ennuste (elinaika sairauden toteamisen jälkeen) on keskimäärin hieman parempi kuin potilaan, jolla on diffuusin tyypin mahasyöpä. Intestinaalinen tyyppi leviää helpommin maksaan ja diffuusi tyyppi puolestaan imuteihin.

Tietoa, tukea ja neuvoja mahasyöpään liittyen

  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia.
    Yhteystiedot ja päivystysajat >>
  • Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä.
    Yhteystiedot >>