Kilpirauhassyövän jälkiseuranta
Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän seuranta perustuu tyreoglobuliinin mittaamiseen verestä, lääkärin suorittamaan kaulan tunnusteluun sekä kaulan ultraäänitutkimukseen. Jos tyreoglobuliini-pitoisuus kohoaa seurannan aikana, on aihetta epäillä kasvaimen uusiutumista. Tällöin tyroksiinihoito keskeytetään ja tyreoglobuliinipitoisuus mitataan uudelleen 4-5 viikon kuluttua.
Lisäksi tehdään kokokehokartoitus pienellä radiojodiannoksella. Jos kuvauksessa todetaan radiojodia keräävää kudosta, potilaalle annetaan radiojodihoito. Jos tyreoglobulini on koholla, mutta kertymiä ei näy kuvauksessa, voi kysymyksessä olla taudin uusima, joka ei kerää radiojodia. Sitä voidaan etsiä kaulan kaikututkimuksella, kaulan ja ylävartalon kerroskuvauksella (tietokonetomografia), luustokartoituksella tai erityistä merkkiainetta käyttävällä kuvauksella. Radiojodihoidon antamista harkitaan, vaikkei uusimakohdetta nähtäisi kuvauksessa, jos tyreoglobuliini on selvästi tyroksiinitauon aikana koholla, koska kasvainkudos voi paljastua suurella hoitoannoksella tehtävässä kartoituksessa.
Medullaarisessa syövässä tyreoglobuliinin määritykset korvataan kalsitoniinin ja CEA-nimisen syövän merkkiaineen tutkimuksilla (verikokeita). Jos pitoisuudet ovat jääneet leikkauksen jälkeen suuriksi tai suurenevat seurannassa, tehdään kaikututkimus kaulalta, vartalon kerroskuvaus (tietokonetomografia) tai kartoitus erityisellä merkki-aineella.
Papillaarisen, follikulaarisen ja medullaarisen kilpirauhassyövän seurantakäyntejä on ensimmäisen vuoden aikana 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, myöhemmin vuoden välein. Jokaisella käynnillä lääkäri tunnustelee kaulan ja otetaan verikokeet. Keuhkokuvaus ja kaulan ultraääni ohjelmoidaan muutaman vuoden välein. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan tehdään tarvittaessa myös kontrollikartoituksia.
Sattumalöydöksenä löytyneen alle puolen senttimetrin mittaisen papillaarisen kilpirauhassyövän seurannassa riittävät harvat käynnit - aluksi yhden, myöhemmin kahden vuoden välein tai vieläkin harvemmin. Veren tyreoglobuliini-pitoisuus ei ole mittaamattomissa, koska tämän kasvaimen leikkaushoidossa kilpirauhaskudosta jää jäljelle. Sen pitää pysyä seurannassa leikkauksen jälkeisellä tasolla.
