Kilpirauhassyöpä

Suomessa todetaan vuosittain noin 360 kilpirauhassyöpää, ja se on yleistynyt viime aikoina. Sairaus on yleisempi naisilla. Sairastumisikä vaihtelee 25-65 ikävuoden välillä. Ionisoiva säteily altistaa kilpirauhassyövälle - sen vaara on suurentunut ydinkatastrofien yhteydessä ja kaulan alueelle saadun sädehoidon jälkeen. Sairaus puhkeaa vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien kuluttua altistuksesta.

NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: Kilpirauhanen

 

Kilpirauhanen on nielun alaosassa oleva, kahdesta rauhaslohkosta koostuva elin. Toinen lohko on nielun oikealla ja toinen vasemmalla puolella. Kilpirauhanen tuottaa tyroksiini-nimistä hormonia, jota tarvitaan elimistön normaaliin toimintaan. Tämän hormonin eritystä säätelee puolestaan aivolisäkkeestä erittyvä TSH-niminen hormoni. Jos kilpirauhasen tyroksiinin tuotanto vähenee, aivolisäkkeen TSH-tuotanto lisääntyy, koska se pyrkii piiskaamaan tyroksiinia kilpirauhasesta. Veren korkea tyrksiinipitoisuus aiheuttaa puolestaan alhaisen TSH-erityksen.

Eri tyyppejä

Kilpirauhassyövässä tunnetaan erilaisia pahanlaatuisia kudostyyppejä. Yleisin on ns. papillaarinen kilpirauhassyöpä, joka käsittää puolet tapauksista. Tämä tyyppi on yleisin nuorilla, tapauksia on eniten 30-40-vuotiailla. Papillaarinen kilpirauhassyöpä on hyväennusteinen - viiden vuoden kuluttua diagnoosista lähes kaikki potilaat ovat elossa (98 %).

Neljännes kilpirauhasen syövistä on ns. follikulaarisia kasvaimia. Näissä syövissä viiden vuoden elossaololuku on 80 %. Follikulaarisia kasvaimia esiintyy eniten keski-ikäisillä.

Viisi prosenttia kilpirauhassyövistä on medullaarisia ja tämä tyyppi liittyy tavallisesti harvinaiseen perinnölliseen MEN 2-oireyhtymään. Tässä sairaudessa on muita sisäerityselimiin liittyviä häiriöitä (lisämunuaisytimen hormonia erittävä kasvain ja lisäkilpirauhasen liikatoiminta). Mikäli potilaalta löydetään tällainen kasvain, tutkitaan, onko potilaalla MEN 2-oireyhtymään liittyvä poikkeava geeni. Jos potilaan sairaus todetaan perinnölliseksi, hänen lähisukulaisensa kutsutaan myös tutkimuksiin. Medullarisenkin kilpirauhassyövän ennuste on hyvä, 86 % potilaista on elossa viiden vuoden seurannan kuluttua.

Kilpirauhasen syövistä viidennes on erilaistumattomia eli anaplastisia. Nämä ovat nopeakasvuisia ja lähettävät helposti etäpesäkkeitä. Erilaistumatonta kilpirauhassyöpää tavataan vanhemmissa ikäryhmissä.

Lymfoomia eli imukudoksen syöpiä esiintyy joskus myös kilpirauhasessa. Potilaat ovat tavallisesti naisia ja sairaus todetaan yleensä noin 60-vuotiaana.

Mahdollisuus parantua sairaudesta eli potilaan ennuste riippuu kilpirauhassyövän tyypistä, levinneisyydestä, potilaan iästä ja yleiskunnosta.

Oireet

Tavallisin kilpirauhassyöpään viittaava löydös on kivuton kyhmy kaulalla. Kuitenkin vain noin viisi prosenttia kilpirauhasen kyhmyistä on pahanlaatuisia. Erilaistumattomiin nopeakasvuisiin syöpiin voi liittyä kipua. Follikulaarinen syöpä voi joskus löytyä vasta kun se on lähettänyt etäpesäkkeitä, esim. luustokipujen perusteella. Osa kilpirauhassyövistä löytyy varhaisvaiheessa sattumalta struumaleikkauksen yhteydessä. Nämä ovat tavallisesti hitaasti kasvavia hyväennusteisia papillaarisia kasvaimia.

Tutkimukset

Kilpirauhaskyhmyä selvitellään ultraääni- eli kaikututkimuksella ja neulanäytteellä. Kaikututkimus ei erota hyvänlaatuista kasvainta pahanlaatuisesta, mutta se voi antaa viitteitä kasvaimen luonteesta ja sen avulla pieni neula voidaan kohdentaa tarkasti. Kaikututkimus on kivutonta, neulanäytteenotto sattuu neulanpiston verran. Neulan solut tutkitaan mikroskoopissa.

Varmin tapa selvittää kyhmyn luonne on poistaa se. Tätä suositellaan, jos kyhmy on suuri, poikkeuksellisen kova ja kasvanut nopeasti tai jos potilas on saanut sädehoitoa kaulan alueelle. Nuoren potilaan kyhmy on myös syytä poistaa herkemmin.

Jos kaikututkimus paljastaa monikyhmystruuman (kilpirauhasen kyhmyinen liikakasvu) ja neulanäytteet sisältävät hyvänlaatuisia soluja, riittää harvakseltaan tapahtuva seuranta.

Papillaarinen kilpirauhassyöpä leviää usein kaulan imusolmukkeisiin. Imusolmukkeet ovat pieniä pavun kokoisia rakenteita, joita esiintyy erityisesti taipeissa, kaulassa ja vatsaontelossa. Ne tuottavat ja varastoivat soluja, jotka taistelevat tulehduksia ja elimistölle vieraita aineita vastaan. Papillaarinen kilpirauhassyöpä voi levitä myös keuhkoihin, joskin tämä on harvinaista. Muut etäpesäkkeet (aivot, luusto, maksa) ovat hyvin harvinaisia. Follikulaarinenkin kilpirauhassyöpä lähettää etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin ja keuhkoihin, joskus myös luustoon. Anaplastinen kilpirauhassyöpä leviää helposti välikarsinaan (keuhkojen välissä oleva tila) ja keuhkoihin.

Tietoa, tukea ja neuvoja kilpirauhassyöpään liittyen

  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia.
    Yhteystiedot ja päivystysajat >>
  • Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä.
    Yhteystiedot >>