Tyvisolusyöpä

Tyvisolusyöpä eli basaliooma on ihosyövistä yleisin pahanlaatuinen kasvain. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 8 500 henkilöä, joista naisia hieman enemmän kuin miehiä. Kaikki ihon basalioomat eivät tosi päädy tilastoihin, joten todellisten tapauslukujen on arveltu Suomessa olevan jopa 12 000–14 000 vuodessa.

Basaliooma esiintyy ihoalueilla, jotka ovat altistuneet auringon UV-säteilylle. Tyypillisiä alueita ovat kasvot, päälaki, nenän ja silmien ympäristö, ylävartalo ja kädenselät. Basaliooma kehittyy hitaasti. UV-säteilylle altistumisen jälkeen kuluu noin 20−30 vuotta, ennen kuin tauti kehittyy syöväksi. Tämän vuoksi sairastuneet ovat yleensä yli 50-vuotiaita.

Basaliooman synnyssä tärkein tekijä on koko elinaikana kertynyt UV-säteilyn kokonaismäärä, ei ihon satunnainen palaminen. Valtaosa basalioomista olisikin ehkäistävissä vähentämällä aurinkoaltistusta esimerkiksi vaatetuksella ja suojavoiteilla.

Oireet

Basaliooma näkyy iholla muutoksina, jotka vaihtelevat sen mukaan, mikä basaliooman muoto on kyseessä. 

  • Nodulaarinen tai noduloulseratiivinen muoto alkaa pienenä vaaleanpunaisena tai punaisena oireettomana kyhmynä, jonka päällä kuultaa laajentuneita verisuonia. Muutos kasvaa hitaasti ja haavautuu keskeltä. Muutoksen reunamilla kiertää kyhmyinen, helminauhamainen reunavalli, jossa näkyy verisuonia. Tämä on yleisin basaliooman muoto: 60 prosenttia kaikista basalioomista on tätä tyyppiä. 
  • Mikronodulaarisella muodolla on aggressiivinen kasvutapa ja se uusiutuu herkästi. Ihomuutokset ovat tavallisimmin lievästi koholla olevia epätarkkarajaisia alueita. 20 prosenttia kaikista basalioomista on tätä muotoa. 
  • Pinnallinen muoto esiintyy tavallisesti vartalolla ja raajoissa. Ihomuutos on tasainen, tarkkarajainen ja punottava läiskä, jossa on ohut lankamainen reunavalli. Tavallisesti ihomuutoksessa näkyy pinnallisia pieniä haavaumia ja rupia. 
  • Morfeatyyppinen muoto leviää pinnallisesti arpimaisena kovana epätarkkarajaisena muutoksena. Väriltään muutos on vaalea tai kellertävä ja siinä voi olla päällä hentoa verisuonikuviota. 
  • Kystinen muoto muistuttaa nodulaarista basalioomaa, mutta mikroskooppitutkimuksessa siinä näkyy kystoja. Joskus suuret kystat voivat sisältää kirkasta nestettä. 
  • Fibroepiteliooma esiintyy kiinteänä vaaleana tai punertavana kyhmynä. Tavallisimmin se löytyy alaselästä. 
  • Metatyyppinen muoto on ulkonäöltään tavallinen basaliooma, mutta patologisessa luokituksessa se asettuu tyvisolusyövän ja okasolusyövän välimaastoon.

Ellei tyvisolusyöpää hoideta, se kasvaa ja aiheuttaa suurenevia kivuttomia haavaumia ja kudostuhoja. Pahimmillaan kudostuhot voivat johtaa nenän tai silmän menetykseen.

Lähde: Syöpätaudit, toimittaneet Joensuu H., Roberts P.J., Teppo L. ja Tenhunen M., Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 3.painos 2007.

Tietoa, tukea ja neuvoja tyvisolusyöpään liittyen

  • Suomen Syöpäpotilaat ry on julkaissut oppaan ihosyöpää sairastaville. Maksutonta opasta voi tilata yhdistyksen verkkosivuilta >>
  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita sairaanhoitajia.
    Yhteystiedot ja päivystysajat >>
  • Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä.
    Yhteystiedot >>


Päivitetty 18.4.2013