Hoito

Okasolusyövän hoito on lähes aina leikkaus. Joissakin tapauksissa käytetään myös sädehoitoa, mutta se on harvinaisempaa. Mikäli kasvain on ehtinyt levitä laajalle tai sijaitsee muuten hankalassa paikassa, kuten huulilla tai silmäluomissa, leikkaukseen liitetään usein myös ihosiirtoja tai ihokielekkeitä.

Okasolusyövän esiasteet sijaitsevat ihon uloimmassa kerroksessa orvaskedessä tai aivan sen tuntumassa. Niitä voidaan hoitaa paikallisesti jäädyttämällä, PDT-hoidolla tai lääkevoiteilla.

Jäädytys- eli kryohoidossa hoidettava ihoalue jäädytetään hallitusti nestemäisellä typellä (-196 °C), joka johtaa orvaskeden kuoriutumiseen. Jäädytyshoitoon soveltuvat parhaiten yksittäiset, kasvoilla tai vartalolla olevat aurinkokeratoosit ja pienet Bowenin taudin aiheuttamat muutokset. Jos muutokset eivät ole kovin syviä, iho paranee ilman arpia.

PDT-hoidossa (photodynamic therapy) kasvainsolu herkistetään valolle. Ennen hoitoa

hoidettava alue kaavitaan puhtaaksi karstasta ja hilseestä, minkä jälkeen ihomuutoksen päälle sivellään valolle herkistävää voidetta. Voide saa vaikuttaa 3–4 tuntia, minkä jälkeen alue valotetaan punaisella valolla noin seitsemän minuutin ajan. Valotus aiheuttaa happiradikaalireaktion ja tuhoaa kasvainsolukon. Hoito toistetaan viikon kuluttua. PDT-hoitoa käytetään erityisesti hankalampiin laaja-alaisiin ja yksittäisiin uusiutuviin aurinkokeratooseihin sekä kasvojen ja säärten alueella esiintyviin Bowenin taudin muutoksiin.

Tärkein lääkevoide aurinkokeratoosien ja Bowenin taudin hoidossa on imikimodi. Voidetta käytetään 3–5 kertaa viikossa yön ajan 5–6 viikkoa. Voide aiheuttaa voimakkaan ärsytysreaktion hoidettavalle ihoalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Teho perustuu oman immuunireaktion paikalliseen tehostamiseen, joka raivaa muuttuneet solut alueelta. Ilman ärsytysreaktion ilmaantumista teho jää vaatimattomaksi. Toinen vaihtoehto on diklofenaakkivoide, joka ei ärsytä ihoa niin paljon kuin imikimodi. Diklofenaakkivoidetta käytetään valovaurioiselle iholle ja pinnallisiin aurinkokeratooseihin kaksi kertaa vuorokaudessa kolmen kuukauden ajan.

(Paikallinen solunsalpaajavoide 5-fluorourasiili on ollut pitkään käytetty hoitomenetelmä. Viimeaikaiset tutkimustulokset eivät puolla sen käyttöä ihokasvainten hoidossa.)

Hiilidioksidilaseria käytetään huulen aktiinisen keiliitin kuorintaan. Toimenpiteen jälkeen huulen pinta jää verestäväksi. Se paranee kuitenkin antibakteerisella voiteella 1–2 viikossa.

Päivitetty 15.1.2008