Aivokasvaimet

Aivokasvain on kallon sisällä sijaitseva kasvain, joka voi olla lähtöisin joko aivokudoksesta tai aivokalvoista. Aivokasvain voi olla hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen. Myös hyvänlaatuiset aivokasvaimet voivat olla vaarallisia, jos ne painavat tärkeitä aivokudoksia

NORDCAN-tilasto syövän esiintyvyydestä Suomessa: Aivot ja hermosto

 

Suomessa todetaan joka vuosi noin 800 aivokasvainta. Ne ovat viime vuosina jonkin verran yleistyneet. Suomessa on elossa noin 3 000 aivokasvainpotilasta.

Aivokasvaimet ovat lasten toiseksi yleisin syöpämuoto heti leukemian jälkeen. Niitä todetaan vuodessa noin 50. Lasten aivokasvaimet poikkeavat aikuisten aivokasvaimista ja ovat useammin hyvänlaatuisia. Yleisimmät lasten aivokasvaimet ovat matala-asteiset astrosytoomat, medulloblastoomat ja ependymoomat.

Glioomat

Aikuisten aivokasvaimista glioomat ovat selvästi yleisimpiä. Ne ovat aivojen tukikudoksen kasvaimia, jotka kasvavat hermosolujen seassa epätarkkarajaisesti. Tiiviimmän kasvainalueen ympärillä on usein yksittäisiä kasvainsoluja jopa senttimetrien päässä.

Meningeoomat

Meningeoomat ovat toiseksi yleisimpiä aivokasvaimia. Ne ovat aivokalvosta lähteviä, hitaasti kasvavia ja useimmiten hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka kasvavat tarkkarajaisesti aivokudoksen ulkopuolella. Meningeoomat työntävät tieltään aivoja ja hermojuuria. Ne voivat pysyä pitkään oireettomina ja pieninä. Meningeoomat todetaan useimmiten yli 50-vuotiailta.

Schwannoomat

Schwannooma eli neurinooma on hermojuuritupesta lähtevä, hitaasti kasvava ja lähes aina hyvänlaatuinen kasvain. Kallon sisällä se liittyy tavallisimmin kuulohermoon. Neurinoomaan sairastuneiden keski-ikä on myös yli 50 vuotta.

Hypofyysiadenoomat

Hypofyysiadenooma on aivolisäkkeen hyvänlaatuinen ja hitaasti kasvava kasvain. Kolme neljästä aivolisäkkeen kasvaimesta erittää jotakin aivolisäkkeen hormonia. Jos hypofyysiadenooma ei eritä hormonia, se voi kasvaa kookkaaksi ja heikentää näköä tai laajentaa aivokammioita.


Aivokasvaimet eivät juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä keskushermoston ulkopuolelle. Esimerkiksi glioomissa ja meningeoomissa tämä on äärimmäisen harvinaista.

Aivometastaasit eli aivoissa olevat etäpesäkkeet ovat syövissä tavallisia. Yleisimmin etäpesäkkeitä aivoihin lähettävät keuhko-, rinta- ja munuaissyöpä sekä melanooma.

Aiheuttajat

Aivokasvainten syyt ovat pääosin tuntemattomia. Vuosikymmeniä aikaisemmin annettu keskushermoston alueen sädehoito lisää joidenkin aivokasvainten vaaraa. Ympäristön, ravinnon, elintapojen tai virusten yhteyttä aivokasvaimiin ei ole todettu.

Perinnöllisyys liittyy mahdollisesti noin viiteen prosenttiin aivokasvaimista. Von Hippel--Lindaun tautiin ja neurofibromatoosiin eli von Recklinghausenin tautiin liittyy esimerkiksi lisääntynyt vaara saada aivokasvaimia. Lisäksi immuunikato eli aids suurentaa aivolymfooman vaaraa.

Oireet

Aivokasvaimen oireet riippuvat kasvaimen koosta, sijainnista ja kasvunopeudesta. Hyvänlaatuiset aivokasvaimet voivat pysyä oireettomina pitkään, eikä tyypillistä oiretta ole.

Epilepsia on tavallisin aivokasvaimen ensioire. Joka kolmannella aivokasvainpotilaalla tutkimuksiin johtavana oireena ja tavallisimpana yksittäisoireena on epileptinen kohtaus. Se voi ilmetä esimerkiksi käden tai jalan kouristeluna, kieleen puremisena tai lyhyenä poissaolokohtauksena. Myös raju yleistynyt tajunnan menetykseen johtava kohtaus on mahdollinen ensioire.

Ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen aikuiselta aina tutkitaan, onko oireen takana kasvain. Epileptiset kohtaukset saattavat olla hitaasti etenevän kasvaimen ainoa oire.

Aivokasvain voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta siihen liittyy lähes aina myös muita oireita. Aikaisemmin terveen aikuisen toistuva tai viikkokausia kestävä uusi päänsärky on syytä tutkia, vaikka oireelle on lukuisia muitakin syitä. Myös pahoinvointia voi esiintyä, tyypillisimmin aamuyöllä. Äkillistä oksentelua ilman pahoinvointia ja päänsärkyä esiintyy lähinnä lasten pikkuaivokasvainten oireena.

Viikkoja tai kuukausia jatkunut kohonnut kallonsisäinen paine voi vaurioittaa näköhermoa, heikentää näöntarkkuutta sekä supistaa näkökenttää. Päänsärkyyn liittyvät näkökyvyn muutokset tutkitaan, jotta aivokasvaimen tai aivolisäkkeen kasvaimen mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Aivokasvain voi aiheuttaa myös henkiseen suorituskykyyn liittyviä oireita. Nämä oireet liittyvät esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn, toiminnan säätelyyn, puheeseen, muistiin, havainnointiin tai päättelyyn.

Kallon sisällä olevat aivokasvaimet aiheuttavat paikallisia oireita sen mukaan, missä ne sijaitsevat ja mitä aivojen osaa ne painavat:

Otsalohko

  • Hidastuminen, aloitekyvyttömyys, sosiaalisten estojen löystyminen

Otsalohkon takaosa

  • Voiman heikkeneminen vastakkaisen puolen raajoissa

Päälakilohko

  • Tuntopuutokset

Takaraivolohko

  • Näkökentän puutos vastakkaisella puolella

Aivorunko

  • Kaksoiskuvat, nielemisvaikeudet, sanojen ääntämisen vaikeus

Kuulohermo

  • Kuulon huononeminen, huimaus

Kallonpohja

  • Hajuaistin huononeminen, kahtena näkeminen, kasvojen tuntohäiriöt, luomen roikkuminen

Aivolisäke

  • Näkökentän puutos, päänsärky, hormonaaliset häiriöt

Tutkimukset

Aivokasvain todetaan joko magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.

Tietokonetomografia on paremman saatavuutensa takia yleensä ensisijainen tutkimus. Kuvauksessa näkyvät kasvainten lisäksi muun muassa verenvuodot, ja verenkiertohäiriöt. Kuvaus tehdään ensin ilman varjoainetta ja sitten sen kanssa.

Magneettikuvausta käytetään täydentämään tietokonetomografiaa. Magneettikuvaus on tutkimusmenetelmänä selvästi tarkempi ja monipuolisempi. Lisäksi esimerkiksi aivolisäke ja selkäydin näkyvät magneettikuvauksessa paljon paremmin.

Tutkimusten avulla saadaan selville kasvaimen koko ja sijainti. Kasvaimen laadun määrittämiseen tarvitaan kuitenkin lisäksi kasvaimesta otettu kudosnäyte, joka saadaan leikkaamalla kasvainta tai ottamalla siitä näytepala.

Tietoa, tukea ja neuvoja aivuokasvaimiin liittyen

  • Syöpäjärjestöjen jäsenyhdistys Suomen Syöpäpotilaat ry on julkaissut oppaan aikuisten aivokasvaimista. Maksutonta opasta voi tilata yhdistyksen verkkosivuilta >>

  • Syöpäjärjestöjen valtakunnalliseen, maksuttomaan neuvontapalveluun voi ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse ja chat-neuvonnan kautta. Kysymyksiin vastaavat neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia. Yhteystiedot ja päivystysajat >>

  • Maakunnallisilla syöpäyhdistyksillä on neuvontapalveluja, joista saa parhaiten tietoa suoraan yhdistyksiltä. Yhteystiedot >>


Päivitetty 2.4.2009