Vaiheet

Syöpä aiheuttaa vaurioita elimistössä kasvamalla paikallisesti, lähettämällä etäpesäkkeitä eri elimiin ja aiheuttamalla erilaisia yleisoireita. Pahanlaatuinen kasvain voi kasvaa lähtökohdassaan suureksi ja vahingoittaa kyseisen elimen toimintaa, esimerkiksi syöpäkudos voi puhkaista mahalaukun ja aiheuttaa verenvuotoa tai tukkia suolen. Kasvain saattaa myös vallata elintilaa lähielimiltä ja aiheuttaa kipu- ja paineoireita, esimerkiksi maksan syöpä voi venyttää maksakapselia ja aiheuttaa kipua.

Esimerkiksi munasarjakasvaimista irtoaa usein soluja vatsaonteloon, jossa ne peittävät eri elinten pintaa. Tällainen kasvu saattaa aiheuttaa paksusuolen tai virtsanjohdinten tukkeutumisen. Syöpä voi kasvaa myös suoraan vieressä oleviin rakenteisiin.

Etäpesäkkeet

Etäpesäkkeet syntyvät siten, että syöpäsolut lähtevät liikkeelle emokasvaimesta verenkierron tai imunestekierron välityksellä ja kiinnittyvät muihin elimiin. Siellä ne alkavat jakautua ja vallata tilaa.

Eri syöpien etäpesäkkeillä on taipumus hakeutua tiettyihin elimiin, esimerkiksi eturauhassyövän etäpesäkkeet esiintyvät tavallisesti luustossa. Etäpesäkkeiden aiheuttamat oireet vaihtelevat sijaintinsa mukaisesti. Sairauden levinneisyys vaikuttaa myös oireiden syntyyn. Alkava syöpä voi olla täysin oireeton, mutta laajalle levinnyt aiheuttaa yleensä monenlaisia oireita. Eri syöpäsairauksien esittelyn yhteydessä on kuvattu niiden tavallisimmat etäpesäkepaikat.

Syöpä saattaa aiheuttaa myös yleisoireita, jotka eivät johdu suoraan emokasvaimesta, eivätkä etäpesäkkeistä. Näitä kutsutaan paraneoplastisiksi eli kasvaimen yhteydessä esiintyviksi oireiksi ja ne johtuvat syöpäsolujen erittämistä hormoneista tai muista aineista. Nämä saattavat aiheuttaa kuumetta, laihtumista, anemiaa ja aineenvaihdunnan häiriöitä. Paraneoplastiset ilmiöt voivat vaikuttaa monien elinten toimintaan.

Levinneisyysasteet

Syövän levinneisyysaste määritetään sairauden toteamisen yhteydessä, jotta voitaisiin saada käsitys paranemismahdollisuuksista (ennuste eli prognoosi) ja valita oikea hoito. Syövän levinneisyyttä kuvataan yleensä kansainvälisellä TNM-luokituksella:

• T viittaa emokasvaimen kokoon (tumor)
• N ilmaisee, missä määrin syöpä on levinnyt läheisiin imusolmukkeisiin (node)
• M viittaa kauempana sijaitsevien etäpesäkkeiden (metastaasien) olemassaoloon

Yhteisiä ja erilaisia piirteitä

Syövillä on siis yhteisiä ominaisuuksia, vaikka jokaisella syöpätyypillä on monia ainoastaan sille tyypillisiä piirteitä. Syöpää pidetään nykyään geenien sairautena, mikä ei tarkoita samaa kuin perinnöllinen sairaus. Syövän syntytapahtuman ymmärtäminen ja tähän tapahtumaketjuun vaikuttavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden tunnistaminen voivat auttaa syövän ehkäisemisessä ja syövän hoidon kehittämisessä.