Papilloomavirus

Papilloomavirukset ovat pieniä viruksia, jotka lisääntyvät iholla ja limakalvoilla. Ihmisellä esiintyviä papilloomaviruksia (englanniksi human papilloma virus, HPV) tunnetaan yli 100 tyyppiä.

Ihmisen papilloomavirukset jaetaan yleensä kahteen ryhmään:

• matalan syöpäriskin papilloomaviruksiin, jotka saattavat aiheuttaa hyvänlaatuisia muutoksia kuten ihosyyliä, kurkunpään papilloomia ja sukupuolielinten kondyloomia eli visvasyyliä
• korkean syöpäriskin papilloomaviruksiin, jotka yhdistetään ennen kaikkea kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden mutta myös eräiden pään ja kaulan alueen syöpien kehittymiseen

Papilloomavirustartunnat ovat varsin yleisiä - suuri osa ihmisistä altistuu viruksille jossakin elämänsä vaiheessa. Papilloomavirus tarttuu suorassa iho- tai limakalvokontaktissa, sukupuolielinten alueelle yleensä seksin välityksellä. Kondomi ei anna täydellistä suojaa tartunnalta. Tartunnan ajankohtaa tai sitä, mistä se on saatu, ei voida varmuudella selvittää. Tartuntaan sinällään ei ole hoitoa.

Korkean syöpäriskin papilloomavirusten tartunta sukupuolielinten alueella on lähes aina oireeton ja itsestään paraneva. Pienellä osalla virustartunnan saaneista tartunta kuitenkin pitkittyy. Naisella tartunnan pitkittyminen voi johtaa kohdunkaulan solumuutoksien kehittymiseen. Kohdunkaulan solumuutoksista pieni osa etenee kohdunkaulan syövän esiasteiksi. Ilman hoitoa osa esiasteista kehittyy lopulta syöväksi.

Kohdunkaulan irtosolunäytteestä tehtävän Papa-kokeen avulla voidaan selvittää, onko kohdunkaulassa solumuutoksia. Irtosolunäyte otetaan emättimestä, kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta. Jos Papa-koe antaa aiheen epäillä esiastetta tai syöpää, jatkotutkimukset ovat aiheellisia. Tavallisin jatkotutkimus on kohdunkaulan valomikroskopia eli kolposkopia.

Kohdunkaulan irtosolunäytteestä voidaan tehdä myös ns. HPV-testi, joka kertoo, onko kohdunkaulassa korkean syöpäriskin papilloomavirusten aiheuttama tartunta. Mikäli tartunta todetaan (eli testitulos on positiivinen), tehdään myös Papa-koe mahdollisten solumuutosten toteamiseksi.

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevässä seulonnassa naisille tarjotaan maksutta mahdollisuus kohdunkaulan irtosolunäytteeseen. Kohdunkaulasyövän seulontaan kutsutaan Suomessa vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat.

Papilloomainfektioita voi ehkäistä HPV-rokotteella, joka antaa suojan yleisimpiä viruksia vastaan. Rokote kuitenkin tehoaa vain niihin ihmisiin, jotka eivät ole koskaan sairastaneet HPV-infektiota. Parhaan hyödyn rokotteesta saa, jos sen ottaa ennen 14 vuoden ikää.

Tietoa kohdunkaulan syöpää ehkäisevästä seulonnasta >>

Tietoa papilloomainfektioita ehkäisevästä HPV-rokotteesta>>

Tietoa kohdunkaulan syövästä >>