Vanhemman tupakointi on teko lasta kohtaan
Vanhemman tupakointi on teko lasta kohtaan
Maailman syöpäpäivän teema helmikuussa 2008 on ”I love my smoke-free childhood”. Viesti koskettaa erityisesti tupakoivien vanhempien lapsia, sillä vanhemman tupakointi on monessa mielessä haitallinen teko lasta ja hänen hyvinvointiaan kohtaan.
Suomen Syöpäyhdistyksen teettämien tutkimusten mukaan lapset kokevat huolta ja pelkoa vanhempiensa tupakoinnista johtuen. Vanhempien tupakointi edesauttaa lasten tupakoinnin kokeilua ja aloittamista. Se on myös riski lasten terveydelle. Tupakoivat vanhemmat eivät ole tietoisia oman tupakointinsa vaikutuksista.
Vanhempien tupakointi huolestuttaa lapsia
Tupakoivien vanhempien lapset kokevat pelkoa ja huolta vanhempiensa ja oman tulevaisuutensa puolesta – mitä jos vanhemmat sairastuvat tai kuolevat?. He tiedostavat tupakoinnin haitat ja vaarat, ja mielessä vellovat pelko, suru ja huoli. Tupakan savu ja haju ärsyttävät.
Lapset yrittävät eri tavoin vaikuttaa tupakoiviin vanhempiin. Lapset näyttävät vanhemmille koulukirjojen kuvia ja tupakka-askien varoituksia, piilottavat ja tuhoavat vanhempien tupakoita, uhkailevat aloittaa itsekin tupakoinnin. Lapsilla olisi myös paljon kysymyksiä vanhemmille. Miksi vanhempi aloitti tupakoinnin? Miksi vanhempi ei välitä omasta tai lapsen terveydestä? Miksi vanhempi ei lopeta, vaikka lapsi sitä toivoisi?
Vanhempien tupakointi on perheissä haastava keskustelunaihe. Lasten ei ole helppo tuoda esiin tuntemuksiaan ja ajatuksiaan. Vanhemmat vastaavat lasten kysymyksiin omaa tupakointiaan puolustellen ja selitellen, vaikeaa keskustelua vältellen.
Tupakoivan vanhemman lapsi on joutunut perheessä ”aikuisen” rooliin. Lapsi on se, joka on huolissaan, huolehtii ja kannustaa lopettamaan.
Lapset ottavat mallia tupakoivista vanhemmistaan
Tutkimusten mukaan tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat enemmän kuin muut. Tähän on syynä muun muassa se, että tupakointi on silloin monella tapaa helpompaa: Tupakkaa voi varastaa tai saada vanhemmilta. Tupakointikokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan hajua. Kiinnijääminen ei pelota, koska aina voi vedota siihen, että vanhempi polttaa itsekin. Vanhemmat ovat malli ja esimerkki, tupakointi on hyväksyttävä osa perheen arkea ja normaalia elämää. Tupakoinnin haittoja ei myöskään pelätä, koska vanhemmatkaan eivät niistä piittaa.
Myös äidin raskauden aikainen tupakointi edesauttaa lapsen tupakoinnin aloittamista. Tupakointi vaikuttaa sikiön aivojen mielihyväkeskuksiin sekä maku- ja hajumieltymysten kehittymiseen. Tämä varhainen altistus tupakalle vaikuttaa myöhemmin tupakkariippuvuuden syntyyn ja tupakoinnin aloittamiseen.
Lasten terveys vaarassa
Kyselyn mukaan vain neljännes vanhemmista polttaa ainoastaan silloin, kun lapsi ei ole läsnä. Ulkona lapsen läsnäollessa tupakoidaan hyvin yleisesti. Yllättäen Suomessa lapset altistuvat tupakan savulle useammin autossa kuin kotona. Vanhemmista joka kymmenes tupakoi silloin tällöin autossa lapsen läsnäollessa.
Passiivinen tupakointi on aina suuri riski lapsen terveydelle, tulevatpa savut sitten ulkoilman tai sisäilman välityksellä. Tupakan palaessa syntyvä savu sisältää myrkyllisiä kemikaaleja monin verroin enemmän kuin varsinainen tupakoitsijan sisäänhengittämä savu.
Vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua toistuviin hengitystie- ja korvatulehduksiin sekä astmaan ja allergioihin. Tupakan savu huonontaa lapsen vastustuskykyä ja lisää alttiutta tulehdustaudeille. Tupakansavu ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä.
Vanhempien tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen jo raskausajasta lähtien. Odottavan äidin tupakointi tai altistuminen tupakansavulle aiheuttaa kehitys- ja kasvuhäiriöitä, lisää lapsen riskiä sairastua monenlaisiin sairauksiin, hidastaa lapsen oppimista ja muuta henkistä kehitystä. Pahimmillaan altistuminen tupakan myrkyille voi johtaa sikiön menehtymiseen. Myös kätkytkuoleman riski on suurempi.
Vanhemmat tietämättömiä oman tupakointinsa vaikutuksista
Kyselyn mukaan vain joka kymmenes tupakoiva vanhempi uskoo lapsensa pelkäävän vanhemman sairastumista tai kuolemaa. Reilu kolmannes vastaajista arvioi lapsensa olevan huolissaan vanhemman terveydestä ja tupakoinnin häiritsevän lastaan. Lähes puolet vastanneista vanhemmista uskoo lapsensa toivovan, että he lopettaisivat tupakoinnin.
Tupakoivista vanhemmista neljä viidestä ei hyväksyisi lapsensa tupakointia. Vanhemmista kuitenkin vain puolet arvioi oman tupakointinsa edesauttavan lapsen tupakoinnin kokeilua ja aloittamista.
Jopa 60 prosenttia vanhemmista ei usko oman tupakointinsa heikentävän lapsensa terveyttä. Kolmannes tupakoivista vanhemmista ajattelee, ettei oma tupakointi vaikuta lapseen mitenkään.
Hieman yli puolet vanhemmista haluaisi lopettaa tupakoinnin lapsen vuoksi. Lähes yhtä moni vanhempi kokee huonoa omatuntoa tupakointinsa takia. Vain neljännes vanhemmista polttaa ainoastaan silloin, kun lapsi ei ole läsnä.
Vinkkejä tupakoivalle vanhemmalle
- Sano tiukka ei lasten tupakoinnille. Vanhemman ei tule hyväksyä lapsensa tupakointia, vaikka itse tupakoisikin.
- Tee kodista ja muista lasten elinympäristöistä tupakasta vapaita alueita.
- Älä polta lasten läsnä ollessa.
- Keskustele lasten kanssa vanhempien tupakoinnista, kuuntele myös lasten ajatuksia ja tuntemuksia.
- Lopeta tupakointi. Tukea lopettamiseen saa työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista sekä stumppi.fi-sivustolta ja Stumppi-neuvontapuhelimesta numerosta 0800 148 484.
Lähteet:
Salomäki, Sanna-Mari & Tuisku, Johanna. (2006). Nuorten terveys ja arki –tutkimuskokonaisuus, jossa yhtenä osana selvitettiin vanhempien tupakoinnin vaikutuksia. Suomen Syöpäyhdistyksen teettämä tilaustutkimus.
Kysely tupakoivien vanhempien parissa. (2007). Suomen Syöpäyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämä tilaustutkimus.
Vierola, Hannu. (2006). Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Pysy nuorena – elä kauemmin. Tietosanoma.
