Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naiset. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Vuonna 2001 seulontakutsun sai melkein 246 000 naista.
Seulonta perustuu kohdunkaulalta otettavaan irtosolunäytteeseen. Irtosolunäytteen avulla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä. Kaikista syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä onkin parhaiten estettävissä.
Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpätauti – vain rintasyöpä on sitä yleisempi. Monet tautiin sairastuneista ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Suomessa kohdunkaulan syöpä on seulonnan ansiosta harvinaistunut: vuosittain maassamme todetaan noin 150-160 uutta tapausta. Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta aloitettiin jo 1960-luvulla. Sen ansiosta kymmenet tuhannet naiset ovat säilyttäneet terveytensä ja hedelmällisyytensä.
Miksi kohdunkaulan syöpää kannattaa seuloa?
Kohdunkaulan syövän syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan verraten hyvin ja syöpää edeltäviä esiasteita osataan aktiivisesti etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity. Syövän esiasteet tunnistetaan irtosolunäytteestä. Tehokkaimmin kohdunkaulan syöpää saadaan ehkäistyä väestöpohjaisella seulonnalla eli silloin, kun seulontaa tarjotaan koko tietyn ikäiselle väestölle asuinpaikasta ja sosiaaliluokasta riippumatta.
Keitä seulotaan?
Suomessa naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Yleensä ensimmäinen kutsu tulee 30-vuotiaana, viimeinen 60-vuotiaana. Mikäli naisella on ennen seulontakäyntiä ollut verenvuoto-oireita tai irtosolunäytteestä löytyy lieväasteisia solumuutoksia (Papaluokka 2, ASC-US), hän saa seuraavan seulontakutsun yleensä jo vuoden kuluttua.
Kenen kannattaa käydä seulonnassa?
Kaikkien kutsuttujen kannattaa osallistua.
Papilloomavirustulehdus tarttuu lähinnä sukupuolisessa kanssakäymisessä, joten kaikki naiset, joilla on tai on ollut aktiivinen sukupuolielämä voivat saada virustartunnan ja myöhemmin syövän esiastemuutoksia tai syövän. Kuitenkin on mahdollista, että syöpä syntyy myös ilman virustartuntaa. Tämän vuoksi kaikkien seulontaan kutsuttujen naisten kannattaa osallistua riippumatta siitä, millainen sukupuolielämä heillä on ollut.
Raskaus, imetys, vastikään muun syyn vuoksi otettu Papa-näyte tai kohdunpoisto eivät ole esteitä seulontaan osallistumiselle.
Mitä seulonta maksaa osallistuvalle henkilölle?
Kotikunta kustantaa seulonnan, joten seulontakäynti on osallistujalle maksuton.
Miten seulonta tapahtuu?
Henkilökohtainen kutsukirje tulee postitse kotiosoitteeseen. Kirjeessä ilmoitetaan, missä ja milloin seulontakäynti on tai siinä annetaan ohjeet ajan varaamiseksi. Seulontakäynnillä hoitaja ottaa irtosolunäytteen ja täyttää esitietolomakkeen. Näyte tutkitaan seulontalaboratoriossa.
Miten irtosolunäyte otetaan?
Hoitaja ottaa näytteen emättimestä, kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta. Näytettä ei mielellään oteta kuukautisten aikana. Näytteenotto voi tuntua pienenä nipistyksenä. Muutaman päivän ajan näytteenoton jälkeen saattaa esiintyä tiputteluvuotoa.
Mihin esitietolomakkeen tietoja tarvitaan?
Esitietolomakkeen tietoja tarvitaan, jotta seulontalaboratoriossa pystytään tulkitsemaan irtosolukokeen löydöksiä oikein. Lomakkeessa kysytään muun muassa kuukautiskierron vaihetta, mitä ehkäisy- ja hormonihoitoa henkilö käyttää sekä edellisen irtosolukokeen ajankohtaa ja tulosta. Lisäksi kysytään, onko henkilöllä aiemmin todettu kohdunkaulan solumuutoksia ja miten ne on hoidettu.
Miten näytteenottoon voi valmistautua?
Varsinaiseen näytteenottoon ei tarvitse erityisesti valmistautua. Esitietolomaketta varten kannattaa tarkistaa edellisten kuukautisten ajankohta sekä palauttaa mieleen, milloin edellinen irtosolukoe on tehty ja mikä sen tulos oli.
Voiko seulontaan mennä kuukautisten aikana?
Irtosolunäytettä ei mielellään oteta kuukautisten aikana. Jos kuukautiset osuvat näytteenottohetkelle, seulontakäynnin ajankohtaa kannattaa vaihtaa. Kuukautiset eivät kuitenkaan ole ehdoton este, varsinkin jos vuoto on niukkaa tai loppumassa. Muusta syystä kuin kuukautisista johtuva verenvuoto ei koskaan ole este osallistumiselle!
Mitä irtosolunäytteestä tutkitaan?
Irtosolunäytteestä tehdään useimmiten tavanomainen seulontatutkimus eli Papa-koe, joissain kunnissa osalle näytteistä tehdään uudenlainen papilloomavirus- eli HPV-testi. Molemmat seulontatestit ovat turvallisia, luotettavia ja herkkiä. Niissä kunnissa, joissa näytteet voidaan tutkia useammalla tavalla, eri seulontoihin osallistujat on valittu ennakolta satunnaisesti kaikkien seulontaan kutsuttujen keskuudesta.
Mikä on HPV-testi?
HPV- eli papilloomavirustestillä tunnistetaan ne, joilla on suurin riski saada vaikea-asteinen solumuutos. Kohdunkaulan syöpä ja syövän esiastemuutokset ovat tiettyjen ihmisen papilloomavirusten aiheuttamia: pitkittyvä virustulehdus saa aikaan solumuutoksia, joista pieni osa etenee esiasteiksi ja edelleen syöväksi. Ilman papilloomavirusta kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ei käytännössä kehity. HPV-testillä etsitään nimenomaan näitä viruksia. Alle yhdellä kymmenestä HPV-testin tulos on positiivinen, eli irtosolunäytteestä löytyy papilloomaviruksia.
Mikä on papilloomavirus?
Pääasiassa sukupuoliteitse leviävä ihmisen papilloomavirus eli HPV on varsin yleinen: suurin osa ihmisistä kohtaa viruksen jossakin elämänsä vaiheessa, useimmat heti varhaisimmissa seksikontakteissa. Varsinaisesta sukupuolitaudista ei ole kyse. Edes kondomi ei suojaa täydellisesti papilloomavirustartunnalta. Lähes aina tartunta on nopeasti ohimenevä ja oireeton. Tartunnan ajankohtaa tai sitä, mistä tartunta on saatu, ei voida varmuudella selvittää.
Missä irtosolunäytteet tutkitaan?
Näytteet tutkitaan seulontalaboratoriossa. Suomessa toimii noin 15 seulontalaboratoriota, joista osa on kuntien omistamia ja osa yksityisiä.
Miten seulonnan tulos ilmoitetaan?
Jokainen kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan osallistunut saa vastauksen kirjeitse kotiin. Noin yhdeksällä kymmenestä seulontanäytteen tulos on normaali eli mitään kohdunkaulan solumuutokseen viittaavaa ei ole löytynyt. Jos jatkotutkimukset tai -hoidot ovat tarpeen, ohjeet niistä löytyvät vastauskirjeestä. Lähes aina silloinkin kyseessä on lievä muutos, joka ei ole syöpä eikä edes syövän esiaste.
Miten muuten seulontavastaus voidaan ilmoittaa?
Varsin usein seulontavastauksessa lukee yksinkertaisesti, että seulonnan tulos on normaali. Joskus normaalista poikkeavan irtosolunäytteen tulos saatetaan kertoa kirjainlyhenteenä. Tällaisia lyhenteitä ovat ASC-US, ASC-H, LSIL, HSIL ja AG-US. Näistä ASC-US -tuloksen saaneille suositellaan usein uutta irtosolunäytettä vuoden kuluessa. ASC-H, LSIL, HSIL ja AG-US kertovat vahvemmista solumuutoksista. Jatkotutkimukset ovat tällöin tarpeen.
Jos HPV-testin tulos on positiivinen, yleensä riittää, että löydöksen häviämistä seurataan. Tällöin nainen saa seuraavan seulontakutsun jo vuoden kuluttua. Jotkut positiivisen HPV-testituloksen saaneista voidaan ohjata suoraan jatkotutkimuksiin, mikäli heillä on samanaikaisesti todettu solumuutoksia.
Millaisia ovat jatkotutkimukset?
Lähes kaikissa tapauksissa jatkotutkimuksilla tarkoitetaan kolposkopiaa eli emättimen ja kohdunsuun tähystystutkimusta, joka tehdään sairaalan poliklinikalla. Tutkimuksen yhteydessä lääkäri ottaa tarvittavat näytteet diagnoosin varmistamiseksi.
Lisätietoja kohdunkaulan syöpää ehkäisevästä seulonnasta
