Kysymyksiä auringonotosta
Miksi auringolta on suojauduttava?
Auringosta tuleva ultravioletti- eli UV-säteily pystyy vaurioittamaan ihoa, jos annos kasvaa liian suureksi. Osa UV-säteilystä (UV-B) aiheuttaa ihon pinnallisempiin kerroksiin palovamman kaltaisen tilan. UV-A-säteily pystyy tunkeutumaan syvemmälle ihoon ja ihonalaisiin kudoksiin ja aiheuttaa siellä erilaisia kudosvaurioita. Pitkään jatkuva ja toistuva altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa ihon vanhenemista ja lisää ihosyövän vaaraa.
Onko eroa, minkä ikäinen on, kun miettii auringolta suojautumista?
Tärkeintä olisi suojautua auringolta ja estää ihon palaminen lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä nuori iho on ohuempi ja sen luontaiset suojamekanismit kehittymättömämmät kuin aikuisen ihon.
Mistä tietää, että on saanut aurinkoa liikaa? Kumpi on tärkeämpää, auringossa olon kesto vai auringonvalon voimakkuus?
Aurinkoa on saanut liikaa, jos iho alkaa punoittaa. Auringossa olon kesto ja auringonvalon voimakkuus kulkevat käsi kädessä, sillä voimakkaassa paisteessa (keskipäivällä) turvallinen annos täyttyy huomattavasti nopeammin kuin aamun tai iltapäivän tunteina.
Kannattaako aurinkoa ottaa varastoon D-vitamiinin vuoksi? Tuleeko vitamiinipuutos, jos ei saa tarpeeksi aurinkoa?
Auringosta kannattaa nauttia ulkoilemalla ja harrastamalla ulkona. Samalla kehon käyttöön valmistuu pienilläkin paljailla ihoalueilla riittävästi D-vitamiinia. Auringon ottaminen makaamalla vähissä vaatteissa suorassa auringon säteilyssä ei ole terveellistä eikä tarpeellista D-vitamiininkaan takia.
Mitä tutkimus kertoo D-vitamiinin tehosta syövän ehkäisyssä? Onko aurinkoisissa maissa vähemmän syöpiä kuin Suomessa?
Tieteellinen näyttö D-vitamiinin tehosta syövän ehkäisyssä on vielä heikko ja epäjohdonmukainen. Tutkimusten mukaan D-vitamiinilla voi olla joidenkin syöpätautien osalta enemmän merkitystä, mutta sen itsenäistä syöpää ehkäisevää vaikutusta ei ole osoitettu. Aurinkoisissa maissa ei ole vähemmän syöpää kuin Suomessa.
Miten aurinkovoiteita tulisi käyttää?
Suojautumisessa on ensisijaista käyttää varjoa ja vaatetusta ja vasta niiden jälkeen suojavoiteita. Suojavoiteiden antama suoja UV-säteilyä vastaan on vain suhteellinen, vaikutuksia hidastava. UV-säteily pystyy vaikuttamaan ihoon koko ajan, suojavoiteista huolimatta. Jos suojavoidetta on olosuhteiden takia pakko käyttää, on suojakerroin (SPF) 30 minimivahvuus. Vauva-ikäisille suojavoiteita ei suositella lainkaan, vaan heidät pitäisi pitää varjossa ja suojata vaattein.
Onko totta, että makuulla olo on haitallisempaa kuin auringossa seisominen?
Kyllä, sillä UV-säteilyä saava pinta-ala kasvaa moninkertaiseksi ja säteily tulee iholle kohtisuoraan.
Voiko ruskettavista voiteista olla haittaa?
Ei niistä ainakaan ole mitään hyötyä ihon suojaamisen suhteen.
Mitä voi tehdä saadakseen hyvännäköisen ruskettuneen ihon riskittömästi? Onko solarium turvallisempi vaihtoehto kuin aurinko?
Kannattaa ensimmäisenä pohtia, onko ruskea ihon loppujen lopuksi hyvännäköinen. Ruskettuminen on ihon suojareaktio, jolla se yrittää suojata ihon alla olevia herkempiä kudoksia UV-säteilyä vastaan. Toistuvan, syvän ruskettumisen seurauksena iho vanheneminen nopeutuu.Solarium on jopa aurinkoa vaarallisempi tapa ruskettaa ihoa.
Onko auringonoton jälkeen käytetyistä voiteista hyötyä?
Voiteet, joita käytetään auringossa oleskelun jälkeen, eivät mitenkään vaikuta UV-säteilyn aiheuttamiin vaurioihin. Ei ole olemassa riskitöntä tapaa ruskettua.
Päivitetty 18.4.2013
