Papa-seulontojen tehossa suuria eroja EU-maissa

Väestöpohjaiset kohdunkaulan syövän seulontaohjelmat alkavat yleistyä Euroopan unionin maissa. Seulontaohjelmien laadussa ja kattavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Vuosittain 34 500 naista sairastuu EU:ssa kohdunkaulan syöpään ja siihen kuolee 16 000 naista.


Suomessa väestöpohjainen seulonta alkoi jo 1960-luvulla, jonka ansiosta meillä on maanosan alhaisin syövän ilmaantuvuus. Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastui 145 naista ja siihen menehtyi 44 naista.
European Journal of Cancer –lehden teemanumerossa (1) esitellään ja vertaillaan ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti eurooppalaisia kohdunkaulan syövän seulontaohjelmia. Vertailun tavoitteena on antaa tietopohjaa muutoksille, joita ovat mm. uusien menetelmien arviointi seulontatekniikoissa sekä Euroopan unionin laajentuminen.


European Journal of Cancer –lehden ovat toimittaneet Suomen Syöpärekisterin yhteydessä toimivan Joukkotarkastus-rekisterin tutkimusjohtaja, dosentti Ahti Anttila sekä hänen italialainen kollegansa Guglielmo Ronco. He painottavat, että kohdunkaulan syövän väestöpohjainen seulonta on monimutkainen prosessi, jossa on noudatettava yhtenäisiä menetelmiä.
Lehdessä julkaistut tutkimukset perustuvat 15 kansallisen tai alueellisen syöpärekisterin tietoihin. Niiden avulla seulontaohjelmien toteutusta, arviointia ja seurantaa on voitu ensimmäistä kertaa vertailla. Tutkijat havaitsivat laajoja eroja eri maiden seulontaohjelmissa (2). Eniten vaihtelua oli irtosolukokeiden tulkinnoissa ja poikkeavan tuloksen jälkeen tehdyissä hoidoissa.


Jatkotoimia vaativia ovat vahvaksi luokitellut kohdunkaulan limakalvon muutokset, joiden osuus vaihteli maittain 10 prosentista 25 prosenttiin. Seulontaohjelman tehokkuuden kannalta keskeinen jatkohoidon taso ei ollut yhtenäinen. Vahvan limakalvon muutoksen jatkotoimeksi suositellaan kohdunkaulan tähystystä eli kolposkopiaa. Varsinkin Itä-Euroopan maissa naisten osallistuminen tähystykseen oli alhaista.
Uusien ja vanhojen EU-maiden välillä on eroja kuolleisuudessa kohdunkaulan syöpään. Jos tehokkaita seulontaohjelmia ei sovelleta, erojen pelätään kasvavan entisestään. Läntisissä Euroopan maissa kuolleisuus on alentunut huomattavasti. Puolassa ja Tshekissä kuolleisuus alenee, mutta hitaasti. Virossa ja Slovakiassa ei ole ollut muutosta suuntaan tai toiseen. Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa ja Romaniassa kohdunkaulan syövän kuolleisuus on ollut nousussa. (3)
Tehokas seulontaohjelma, joka perustuu perinteiseen irtosolukokeen ottoon (papa) ja siitä tulkittavaan esiasteiden hoitoon, voi vähentää kohdunkaulan syöpää 80 prosentilla (4).
- Vaikka kohdunkaulan syöpätapaukset ja –kuolemat on pystytty puolittamaan, syöpäkuolemia voidaan edelleenkin vähentää huomattavasti, dosentti Ahti Anttila arvioi. Tämä on mahdollista esimerkiksi niissä maissa, joissa papa -kokeita on otettu jo pitkään,mutta joista puuttuu väestötason seulontaohjelma.
Joissakin maissa seulonnan kohdeväestö, toisin sanoen seulontaan kutsuttavien naisten määrä, on melko alhainen (5). Sen sijaan seulontavälit ovat olleet riittävät ja joissakin maissa papa -kokeita on otettu liiankin tiheään.


Monet edellä mainitut tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, kuinka tehokas seulontaohjelma on. Jo pitkään toimineet ohjelmat ovat yleensä laadukkaita, koska niitä on seurattu ja arvioitu vuosia (2). Itä- ja Keski-Euroopan maissa ohjelmat ovat vasta äskettäin saatu toimintaan ja siksi niiden on vaikea päästä samanlaiseen laatutasoon.
Tutkijat painottavat seulontaohjelmista saatavan tiedon suurta merkitystä, jotta ohjelmien vaikuttavuutta on mahdollista vertailla.
Guglielmo Ronco toteaa: - On tärkeää saada yhtenäiset luokitukset irtosolukokeen löydöksistä, koska niiden avulla papa -kokeiden tulosten tulkinta tehostuu. Samoin on syytä tehostaa tietojen rekisteröintiä, jotta ohjelmien vertailu on säännöllistä.


Uudet seulontatekniikat, kuten papilloomavirustulehduksen havaitseva HPV -testi, tekevät tuloaan. Ensimmäiset tutkimustulokset HPV -testauksesta antavat toiveita siitä, että sen avulla saavutetaan suurempi vaikutus kuin perinteisellä irtosolukokeeseen perustuvalla seulonnalla (4,6).
Jos uusia menetelmiä ei yhdistetä meneillään olevaan väestöpohjaiseen ohjelmaan hyvin, ohjelman kulut voivat jopa nousta ja haitat kasvaa. Jos seulontaan osallistuvien naisten määrä ei ole riittävä, uudetkaan tekniikat eivät tuo toivottuja tuloksia, tutkijat varoittavat. He myös tähdentävät, että uusia tekniikoita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön väestötason seulontaohjelmissa. Tämän vuoksi niiden vaikutuksista väestötasolla ei toistaiseksi ole tarpeeksi tietoa.



[1] European Journal of Cancer, volume 45, issue 16 (October 2009). “Cervical cancer screening in the European Union.”
[2] Ronco G, van Ballegooijen M, Becker N, et al. Process performance of cervical cancer screening programmes in Europe. Eur J Cancer 2009; 45 (16): 2659 – 2670.
[3] Arbyn M, Raifu AO, Weiderpass E. Trends of cervical cancer mortality in the member states of the European Union. Eur J Cancer 2009; 45 (16): 2640 – 2648.
[4] Ronco G, Anttila A. Cervical cancer screening in Europe – changes over the last 9 years. Eur J Cancer (2009) 2629 – 2631.
[5] Anttila A, von Karsa L, Aasmaa A, et al. Cervical cancer screening policies and coverage in Europe. Eur J Cancer 2009; 45 (16): 2649 – 2658.
[6] Lynge E, Anttila A, Arbyn M, et al. What’s next? Perspectives and future needs of cervical cancer screening in Europe in the era of molecular testing and vaccination. Eur J Cancer 2009; 45 (16): 2714 – 2721.


Tutkimukset ovat saatavilla PDF –muodossa:
European Journal of Cancer -lehden sivuilla
• pyytämällä niitä sähköpostitse newsroom@elsevier.com
• pyytämällä niitä puhelimitse +31 20 485 2025


Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja, dosentti Ahti Anttila, Joukkotarkastus-rekisteri, (09) 1353 3240 ja 050 380 9514