Tietoa rintasyövästä
 |
Suomessa todetaan vuosittain noin 4700 uutta rintasyöpää. Noin joka 9. nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Rintasyöpä alkaa yleistyä erityisesti 45. ikävuoden jälkeen ja usein potilaiden keski-ikä taudin toteamishetkellä on 60 vuotta. Rintasyöpää todetaan myös nuoremmilla, jopa alle 30-vuotiailla, mutta tässä ikäryhmässä se on harvinainen.
Rintasyövän ennuste on parantunut, koska syöpä todetaan nykyään varhaisemmassa vaiheessa ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet. Tällä hetkellä noin 88 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.
Taudin varhaisen toteamisen mammografiaseulontojen avulla - on useissa tutkimuksissa havaittu vähentävän erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta.
Rintasyövän syistä tiedetään jonkin verran, mutta paljon on vielä selvittämättä. Taudin tiedetään olevan monisyinen ja joitain sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan. Toistaiseksi ei silti tiedetä, kuinka rintasyövän voisi varmuudella välttää. Liikunnan ja painonhallinnan on todettu olevan hyödyllisiä rintasyöpävaaran vähentämisessä.
Rintasyöpätyypit
Rinnassa on 15-20 rauhasliuskaa (lobulus), joita sidekudos erottaa toisistaan. Rauhasliuskoja yhdistävät pienet tiehyet (ductus). Rintasyövän tavallisin tyyppi alkaa tiehyen soluista ja sitä kutsutaan duktaaliseksi eli tiehytperäiseksi. Valtaosa rintasyövistä on tiehytperäisiä. Lobuluksissa esiityvää muotoa kutsutaan lobulaariseksi.
Tiehytperäisessä rintasyövässä tavataan varhainen, ns. in situ -muoto, jossa pahanlaatuiset solut eivät ole tunkeutuneet syvemmälle rintakudokseen vaan esiintyvät tiehyen sisällä. Tämän nimi on duktaalinen karsinooma in situ (DCIS). Tämä alkava syöpä ei lähetä etäpesäkkeitä ja sen ennuste on erittäin hyvä. Lobulaarisen rintasyövän in situ -muotoa (LCIS) ei pidetä syöpänä, vaan rintasyövän vaaratekijänä.
Muut rintasyövän kudostyypit (tubulaarinen, kribriforminen, musinoosi, medullaarinen ja papillaarinen) ovat harvinaisia. Harvinaisia taudin muotoja ovat myös Pagetin tauti ja inflammatorinen rintasyöpä.
Syyt, oireet ja ennaltaehkäisy
Monet luulevat, että rintasyöpä on lähtenyt kehittymään rintaan osuneesta iskusta. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole. Rintasyöpä ei myöskään tartu.
Rintasyövän perinnöllisyys on ollut viime vuosina tiiviin tutkimuksen kohteena. Tutkimuksissa on selvinnyt, että nykytiedon mukaan 5-10%:ssa tapauksista liittyy periytyvään alttiuteen sairastua.
Hormonaalisilla tekijöillä on merkitystä rintasyövän synnyssä. Varhainen kuukautisten alkamisikä ja myöhään alkavat vaihdevuodet lisäävät jonkin verran sairastumisvaaraa. Lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana altistaa jossain määrin rintasyövälle. Lasten suurella määrällä ja imetyksellä on rintasyövältä suojaavaa vaikutusta.
Ehkäisytablettien käyttö ei näytä vaikuttavan sairastumisriskiin. Pitkäaikainen hormonihoito vaihdevuosi-iän jälkeen lisää jonkin verran rintasyövän vaaraa, joten hormonihoitojen aloittamista on syytä punnita huolellisesti. Ylipaino vaihdevuosi-iän jälkeen altistaa rintasyövän kehittymiselle. Alkoholin käyttö on myös rintasyövän vaaratekijä. Yllä mainitut tekijät lisäävät vaaraa sairastua rintasyöpään, mutta eivät tarkoita että nainen, jolla on näitä riskitekijöitä, ilman muuta sairastuisi. Yli puolella naisista, jotka ovat saaneet rintasyövän, ei ole yhtään yllämainituista riskitekijöistä.
 |
Oireet ja tutkimukset
Tavallisesti nainen itse tuntee kyhmyn tai havaitsee muita oireita rinnassaan. Lääkäri tutkii rinnan ja lähettää potilaan röntgenkuvaan, jota kutsutaan mammografiaksi. Tarvittaessa rinta voidaan tutkia myös kaiku- eli ultraäänitutkimuksella. Näiden tutkimusten yhteydessä kyhmystä usein otetaan neulanäyte, jolloin saadaan kudosta tutkittavaksi mikroskoopissa. Jos jokin näistä tutkimuksista osoittaa kyseessä olevan syövän tai herättää epäilyn, potilas ohjataan leikkaushoitoon.
Jos lääkärin tutkimus, mammografia ja neulanäyte viittaavat hyvänlaatuiseen muutokseen, suositellaan mammografian ja lääkärin tekemän rinnan tunnustelun uusimista 1-2 vuoden välein. Jos yksikin kolmesta tutkimuksesta viittaa syöpään, tulee kyhmy poistaa. Tutkimukset toistetaan aikaisemmin, jos potilaalle ilmaantuu rintaan uusia oireita tai muutoksia.
Kainalossa kyhmynä tuntuva suurentunut imusolmuke on joskus syövän ensioire. Sitä tutkitaan kuten rintakyhmyä.
Nänninpihan ihottuma voi olla oire Pagetin taudista, joka todetaan ottamalla ihosta kudosnäyte tutkittavaksi mikroskoopissa.
Rintarauhaskysta
Rinnoissa esiintyy melko usein nesterakkuloita eli kystia, jotka tuntuvat kyhmyiltä, mutta ovat hyvänlaatuisia muutoksia. Kaikututkimus on paras menetelmä näiden toteamisessa. Myös mammografia otetaan, sillä vaikka kysta onkin hyvänlaatuinen muutos, saattaa sen yhteydessä joskus olla syöpä.
Oireeton syöpä
Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös kipua tai pistelyn tunnetta rinnassa. Nykyisin suuri osa rintasyövistä todetaan mammografia-tutkimuksessa, vaikka nainen ei ole huomannut rinnassaan mitään erityistä. Jos mammografian perusteella voidaan epäillä syöpää, tehdään tarvittaessa kaikututkimus ja otetaan ohut- tai paksuneulanäyte muutoksen luonteen selvittämiseksi.
Rintasyövän ennaltaehkäisy
Rintasyöpä on yleistynyt jo usean vuoden ajan. Kaikkia syitä kehitykseen ei tiedetä ja siten rintasyövän syiden selvittely on edelleen erittäin tärkeä tutkimuksen painopistealue. Vain syytekijöiden tunteminen antaa mahdollisuuden syöpää ehkäisevään toimintaan. Joistakin rintasyövän varaa suurentavista ja pienentävistä seikoista tiedetään. Esimerkiksi synnyttämätömillä naisilla on suurempi vaara sairastua rintasyöpään kuin synnyttäneillä. Ylipainon välttäminen, liikunta ja tupakoimattomuus ovat hyödyllisiä myös rintasyöpävaaran vähentämisessä.