Syöpäjärjestöillä tuhansia vapaaehtoisia

VAPAAEHTOISEN PALKKA ON KIITOS JA HYVÄ MIELI

Itse syövän kokenut vapaaehtoinen osaa auttaa juuri sairastuneita. Sekä avunantaja että autettava saavat vapaaehtoisuudesta voimaa jaksamiseen. Syöpäjärjestöjen tehtäväkenttä on laaja ja avuntarvitsijoita on yhä enemmän, innokkaita auttajia tarvitaan erilaisissa työtehtävissä.

Suuri osa Syöpäjärjestöjen toiminnoista toimii vapaaehtoisten avulla. He tekevät tärkeää työtä, jota ilman moni asia jäisi tekemättä. Syöpäjärjestöillä on tuhansia vapaaehtoisia työntekijöitä.

Paikallisyhdistyksissä on henkilöitä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä omien päivätöidensä ja kiireidensä lisäksi. Usein heitä yhdistää omakohtaiset kokemukset syövästä, joko he ovat itse syöpäpotilaita tai heidän läheisensä ovat sairastuneet syöpään. Vapaaehtoiset voivat toimia esimerkiksi tukihenkilöinä, varainkerääjinä, kerhotoiminnassa tai käydä sairaanhoito-oppilaitoksissa kertomassa omista kokemuksistaan syöpäpotilaana.

Eri kansanterveysjärjestöjen yhteinen valtakunnallinen Polku-projekti toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Projektissa välitettiin tulevaisuuden ammattilaisille pitkäaikaissairaan omakohtaisia kokemuksia. Myös Syöpäjärjestöjen hallitukset, työryhmät ja juhlatoimikunta toimivat vapaaehtoisvoimin. 

Syöpä oli herättäjä

56-vuotias Maikku Jokela-Räsänen Rovaniemeltä on sairastanut rintasyövän kolme kertaa. Molemmat rinnat on leikattu sekä arpeen on tullut syöpä. Korjausleikkauksia hänelle on tehty kaksi kertaa. Hän työskentelee päivisin sanomalehden arkistossa, mutta löytää aikaa myös vapaaehtoistoimintaan.

- Syöpä herätti minut ajattelemaan asioita syvällisemmin ja toisten auttaminen on laajentunut muihinkin kuin syöpäsairaisiin, kaikkiin avun tarvitsijoihin. Täytyy olla itse tasapainossa, kun alkaa auttaa muita sairaita, kertoo Jokela-Räsänen.

Maikku Jokela-Räsänen on toiminut syöpäsairaiden tukihenkilönä ja saattohoitotukihenkilönä. Saattotyötä hän ei enää tee, koska kiireiden vuoksi hän ei voisi paneutua siihen täydellisesti.

Kokemuskoulutus on tällä hetkellä lähellä sydäntä. Jokela-Räsänen käy kertomassa terveydenhoito-oppilaitoksella ja yliopistolla opiskelijoille millaista on, kun sairastaa syöpää.

Vapaaehtoiselta vaaditaan auttamisen halua, toisista välittämistä ja ihmisrakkautta.

- Hänen tulisi olla hyvä kuuntelija ja keskustelija. Sellainen, joka osaa asennoitua tilanteen mukaan. Luotettava, täsmällinen ja asiaansa vihkiytynyt, tukihenkilön tulee sitoutua koko sydämellä. Täytyy olla aikaa, tätä ei voi tehdä toisella kädellä, sanoo Maikku Jokela-Räsänen miettiessään hyvän vapaaehtoisen piirteitä.

Empatiaa ja taito kuunnella

Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen aivokasvainpotilaat kokoontuvat joka toinen kuukausi. Espoolaisella Juha Siltalalla on aivokasvain, hän käy kokouksissa tukihenkilönä. Kokouksissa jutellaan syöpäasioista ja usein siellä on myös ulkopuolinen luennoitsija.

Siltala on tehnyt vapaaehtoistyötä vuodesta 1997 ja ollut alusta asti mukana kokemuskouluttajana.

- Antamalla mielenrauhaa ja tarjoamalla apua vastasairastuneille tuo itsellekin hyvänolon tunteen. Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa tietää, että toinen on kuolemassa, eikä tunne voivansa auttaa tai osaa sanoa mitään, kertoo Siltala.

Täytyy sitoutua

Eero Mantsinen on työkyvyttömyyseläkkeellä ja asuu Lapinlahdella. Hänen sairastaa imusolmukesyöpää. Mantsinen toimii Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen syöpäpotilaiden tukihenkilönä ja Suomen Syöpäyhdistyksen kokemuskouluttajana.

- Vapaaehtoisen täytyy pystyä toimimaan maltillisesti hyvin erilaisissa ja vaikeissa tilanteissa. Erityisen vaikeaa on lähestyä nuorta syöpäpotilasta, jossa itse aistii suuren epätoivon, elämän raadollisuuden ja rajallisuuden. Voimakkaasti koskettaa myös pienten lasten äidin sairaus.

Suomalainen vapaaehtoistoiminta – Sadan vuoden yhteisöllisyys

Eri kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet yhdessä 10-vuotisen, Suomalainen vapaaehtoistoiminta –Sadan vuoden yhteisöllisyys -kampanjan, jolla tehdään tunnetuksi nykyaikaista vapaaehtoistoimintaa osallistumisen väylänä ja pyritään houkuttelemaan mukaan uusia tekijöitä.

Kampanjalla halutaan myös nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Mukaan vapaaehtoistoimintaan pyritään innostamaan mm. lapsia ja nuoria, pian eläkkeelle jääviä suuria ikäluokkia, muita työelämän ulkopuolella syystä tai toisesta olevia sekä tavallisia työssäkäyviä, joille vapaaehtoistyö voi tuoda mukavaa vastapainoa työelämälle.

Johanna Frondelius

Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan Syöpä-lehdestä 2/08.

Jos sinulla on halua auttaa, tule mukaan toimintaan!

Vapaaehtoistyön vaihtoehtoja on lukuisia: voit esimerkiksi tulla talkooavuksi, kouluttautua tukihenkilöksi tai ryhtyä kokemuskouluttajaksi. Lue lisää >>